Kiwelä

Historiaa

Kivelä (206) kuului vuonna 1800 suutari Gabriel Posellille, jolla oli lato ja puolikas venehuonetta. Hän oli köyhä. Tontti 207, jota silloin kutsuttiin Rannaksi, oli suojelusmiehenleski Anna Lagerin hallussa. Myös hän oli köyhä. Kiinteistön lisäksi hänellä oli ruoka-aitta.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1877 merimies Samuel Grönroos. Tontilla oli vinkkeli-mallinen asuinrakennus, jonka toinen siipi oli Anundilankatua vasten, toinen tontin pohjoisrajalla. Tontin etelärajalla oli kaksi ulkorakennusta, jotka olivat kulmittain kiinni toisissaan. Tontti ei tuohon aikaan rajoittunut aukioon, kuten nyt vaan sen eteläpuolella oli vielä tontin nro 206 rakennus. Kadun varren rakennus oli hiljakkoin pystytetty. Se oli laudoitettu ja punamullalla maalattu. Katto oli pärettä. Rakennuksessa oli sali, kamari ja leivintupa sekä kaksi katettua lautaporrasta. Kaakeliuuneja oli viisi ja lisäksi oli leivinuunilla varustettu liesi.

Tontin etelärajalla oleva ulkorakennus oli hirttä, vanha ja välttävässä kunnossa. Se oli harmaa ja lautakattoinen. Rakennuksessa oli navetta, lato, liiteri ja käymälä sekä ladon alla oleva holvattu kellari. Liiterirakennus, joka oli rakennettu yhteen ulkorakennuksen kanssa, oli lautarakenteinen.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1891 on John Fredr. Lindegrenin laatima muutospiirustus. Tontilla on Anundilankatua vasten asuinrakennus, jonka toinen siipi on tontin pohjoisrajalla. Ulkorakennus on tontin itä- ja etelärajalla. Asuinrakennuksessa on kadun varressa neljä asuinhuonetta ja pihasiivessä leivinuunillinen tupa ja yksi asuinhuone. Rakennuksessa on kaksi kuistia, ja yksi huoneista on erillisenä asuntona. Ulkorakennuksessa on navetta, käymälä, lato, vaja ja halkovajoja. Katujulkisivulle on esitetty uusrenessanssiasua. Julkisivulaudoitus on kolmiosainen. Ikkunat ovat kaksijakoiset ja matalat. Ilmeisesti niiden tilalla on ollut vanha neliruutuinen tai kuusiruutuinen ikkuna. Ikkunoiden kehyslistoitus on koristeellinen. Pihan puolella on pystylaudoitus ja kuusiruutuiset, katusivun ikkunoita korkeammat klassistisesti kehystetyt ikkunat. Vuonna 1906 haluttiin rakennuksen kylkeen liittää pieni pulpettikattoinen sisäänkäyntiosa.

Vuonna 1915 tontille suunniteltiin kaksikerroksista kivistä asuin- ja liikerakennusta. Arvi Leikarin suunnitelma jäi kuitenkin toteuttamatta. Tontille nousi myöhemmin elokuvateatteri-, asuin- ja liikerakennus, jonka oli suunnitellut arkkitehti Väinö Vähäkallio v. 1926. Kivinen, osin kolmikerroksinen rakennus edustaa kaksikymmenluvun klassismia. Vuonna 1939 elokuvateatteriosan päälle rakennettiin Kaino Karin suunnitelmien mukaan asuintiloja käsittänyt uusi kerros. Rakennuksen kellaritiloja oli otettu käyttöön jo vuonna 1927, jolloin sinne tehtiin mm. keittiö. Ullakolle rakennettiin asunto vuonna 1930.

Suunnitelmia rakennuksen korjaamisesta ja elokuvateatterin ottamisesta muuhun käyttöön on tehty vuodesta 1990 lähtien. Esillä ovat olleet mm. myymälävaihtoehdot, ravintola ja disko. Vuonna 1999 alkoi työ. Elokuvateatterisali jaettiin kahdeksi kerrokseksi, joista alempaan tuli myymälätiloja. Molempiin kerroksiin avattiin uusia ikkunoita. Suunnitelmat on laatinut Markus Bernoulli.

Nykytilanne

Kivirakennus
Elokuvateatterirakennus, suunnitellut 1926 Väinö Vähäkallio. Teatterisalin päällä oleva osa korotettu 1939 (Kaino Kari).