Kauppi

Historiaa

Tontti oli vuonna 1800 jaettuna kahteen osaan. Toisen puoliskon omisti porvari Johan Strandberg Uudestakaupungista ja toisen porvarintytär Ulla Strandberg. Molemmilla oli peltoa ja Ullalla lisäksi kaksi vanhaa latoa.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1884 on muutospiirustus, josta selviää, että tontilla oli Kuninkaankadun varressa asuinrakennus, jolla oli siipi tontin itärajalla. Länsikatua vasten oli ulkorakennus. Asuinrakennuksessa oli Kuninkaankadun varressa paritupapohjainen osa, jossa oli kaksi isoa huonetta: eteinen, eteiskamari ja länsipäässä päätykamari. Itäsiivessä oli leivintupa, eteinen ja huone. Nyt haluttiin eteisosasta erottaa sauna ja Kuninkaankadun puolelle rakentaa lisäys, johon tuli keittiö ja eteinen. Ulkorakennusta haluttiin leventää uudella lautaosalla, jonka alle jäi kellarin halssi. Eteläpäähän tehtiin laajennuksena kaksi hirsistä huonetta ja keskelle ulkorakennusriviä käymälä. Tontin portti oli asuinrakennuksen ja ulkorakennuksen välissä, Kuninkaankadulla.

Vuodelta 1900 on Arvi Forsmanin tekemä muutospiirustus. Katusivulle tehtiin myymälähuoneen pariovet. Samalla tehtiin uusi keittiö toisesta, Kuninkaankadun puoleisesta eteisestä. Keittiöstä tehtiin pieni laajennus rakennuksen kulmaan ja pieni lautakuisti sisäänkäynnin suojaksi. Pihasiiven sauna ja eteinen yhdistettiin asuinhuoneeksi ja sisäänkäynti siirrettiin leivintuvan kohdalle. Rakennuksen katujulkisivu on kuvattu kolmijakoiseksi. Yläosa on sileä, keskivyöhyke vaakalaudoitettu ja alaosassa on pysty peiterimalaudoitus, joka päättyy nirkkoreunaan ikkunan alapuolella kulkevan listan kohdalla. Ikkunat ovat T-jakoiset, yläosastaan kaarevat ja ikkunan kehyslaudoitus melko yksinkertaista uusrenessanssityyppiä. Vuonna 1901 Forsman laati uuden suunnitelman liikehuoneiston oven avaamisesta. Paikka oli nyt toinen kuin edellisessä suunnitelmassa, joten ovi oli ilmeisesti jäänyt tekemättä.

Vuodelta 1912 on seuraava, Arvi Leikarin laatima muutospiirustus. Nyt oli aikomuksena rakentaa Kuninkaankadun puolelle huone portin kohdalle ja purkaa Länsikadun puoleisesta rakennusrivistä osa uuden portin paikaksi. Asuinrakennukseen yhdistettyyn ulkorakennuksen osaan tehtiin kulmaan myymälähuoneisto ja sen lisäksi yksi kamari Länsikadun varteen. Myymälään tuli näyteikkuna sekä Kuninkaankadun että Länsikadun puolelle, ja lisäksi Länsikadun sivulle avattiin kaksi asuinhuoneen ikkunaa. Kuninkaankadun puolella oli jo entuudestaan kaksi myymälän sisäänkäyntiä ja yksin korkea ja kapea näyteikkuna. Rakennusta korotettiin ullakko-osuudelta ja se vuorattiin hillityllä uusrenessanssi-tyyppisellä laudoituksella. Ovet ovat jugend-tyyliset ja yksiosaiset. Kulmaoven yläpuolelle tuli lyhtyaihe. Ulkorakennukseksi jäi pohjoisin osa vanhasta ulkorakennuksesta ja sen jatkeeksi tehtiin käymälä ja kaksi pientä, uutta hirsistä huonetta.

Vuonna 1915 oltiin avaamassa uutta liikkeen sisäänkäyntiä rakennuksen itäpään huoneeseen. Oven molemmin puolin tuli näyteikkunat. Samalla muutettiin vieressä olleen liikkeen sisäänkäynti taas tavalliseksi asuinhuoneen ikkunaksi. Vuonna 1916 suunniteltiin jälleen muutoksia. Arvi Leikari laati taas piirustukset. Sisätiloissa poistettaisiin keittiöitä ja joitakin väliseiniä, mutta liikkeiden tiloja ei yhdistettäisi toisiinsa. Kaikki kadunpuoleiset ikkunat olisi tarkoitus muuttaa näyteikkunoiksi, liikkeiden sisäänkäyntejä olisi muutoksen jälkeen neljä. Pihasiipeen jäi yksi asunto, jonka keittiössä oli leivinuuni. Muutoksen yhteydessä poistettaisiin pihasivulta kuistit kolmen sisäänkäynnin kohdalta. Uusi ulkorakennus tehtäisiin kivestä ja siihen tulisi käymälöiden ja vajojen lisäksi sauna sekä yksi lämmitettävä kamari.

Vuonna 1931 tehtiin liiketiloissa jälleen muutoksia. Rakennus on Rauman Osuuskaupan omistuksessa. Liiketiloja yhdistettiin purkamalla väliseiniä. Liikehuoneistojen sisäänkäyntejä tulisi muutosten jälkeen olemaan kolme ja ne vedettäisiin julkisivusta syvennykseen. Yksiruutuisia näyteikkunoita tehtäisiin tasaisin välein Kuninkaankadun sivulle, jonne oli suunniteltu myös kaksi korkeaa ja kapeaa ikkunaa. Myös ullakonikkunat oli piirretty kapeiksi ja korkeiksi, ja sijoitettu ovien ja näyteikkunoiden yläpuolelle. Länsikadun puolella on yksi näyteikkuna ja piirustuksen mukaan kaksi vanhaa kuusiruutuista asuinhuoneen ikkunaa. Rakennuksen vuorilaudoitus oli piirretty vaakalaudoitukseksi. Pihasiipeen jäisi vielä asuinhuoneita. Niihin ei tuotaisi keskuslämmitystä, vaikka sellainen liiketiloihin tehtäisiin.

Vuonna 1946 rakennettiin pihan puolelle pieni lisäys henkilökunnan pukuhuonetta varten. 1954 jatkettiin pihan puolen lisäosaa varastolla. Rakennukseen tehtiin myös lihamyymälän vaatima jäähdyttämö. Rakennuksen itäosan kaksi näyteikkunaa muutettiin entisiä yli kaksi kertaa leveämmiksi. 1958 yhdistettiin tontin itärajalla olleen siiven tilat kadunvarren pukumyymälään ja kaikki väliseinät ja uunit purettiin. Pukumyymälän ikkunaa levitettiin entisestään. Vuonna 1970 siiven peräosasta erotettiin jälleen tiloja WC:tä, sovitushuoneita ja konttoria varten. Erilliset sekatavara-, maito- ja lihamyymälät muutettiin yhtenäiseksi elintarvikemyymäläksi. 1973 kaikki liiketilat muutettiin yhtenäiseksi kangasmyymäläksi, ja kylmiöt purettiin.

Nykytilanne

Liikerakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, osittain liiketalona, myöhäinen vaakalaudoitus, pihajulkisivussa peiterimalaudoitus, satulakatto, näyteikkunoita. Vuonna 1916 uusrenessanssiasu ja näyteikkunoita (Arvi Leikari), ikkunoita suurennettu myöhemmin ja katujulkisivun yksityiskohdat ovat karsiutuneet.