Katula ja Wähä-Knuutla

Historiaa

Vuonna 1800 Katulan tontin omisti porvari Erik Lilja. Hänellä oli yli 2 tynnyrinalaa peltoa, niittyä, tontin ulkopuolella oleva ruoka-aitta, ranta-aitta sekä puolet riihestä ja ladosta. Vähä-Knuutlan isäntänä oli raatimies ja porvari Johan Åberg. Hänellä oli yli 4 tynnyrinalaa peltoa, niittyä kaksin verroin se mikä naapurilla, kolme riihtä latoineen, kaksi ruoka-aittaa, kaksi ranta-aittaa, venehuone, lastauslaituri sekä 1/3 Lapin sahasta.

Palovakuutukset

Talolle on otettu palovakuutuksia jo vuosina 1847 ja 1877. Molempina vuosina talo on ollut Paqvalin suvun omistuksessa. Palovakuutukset eivät valitettavasti ole säilyneet muutamaa tarkastuspöytäkirjaa lukuun ottamatta. Vuonna 1898 oli vakuutuksen ottajana maisteri V. Panelius. Rakennuksia oli sitä ennen perusteellisesti korjattu.

Päärakennus Kauppakadun varressa oli rakennettu osaksi vuosina 1831 ja 1876. Nyt sitä oli laajennettu tiilisellä käytävällä sekä peltikattoisella lisärakennuksella pihan puolella. Talon vanhemmat osat on laudoitettu ja katettu osittain tiilellä osittain pellillä. Rakennuksessa on 13 huonetta, joissa on kaakeliuuni, kaksi keittiötä ja kaksi käytävää, joissa on sisäänkäynti sekä kadulta että pihalta, sekä kolme kuistia.

Isopoikkikadun varren rakennus oli hyväkuntoinen, laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Siinä oli kamari, jossa oli kaakeliuuni, leivintupa uuneineen, vaja, talli sekä puuvaja. Rakennuksessa on lautakatto. Tämän rakennuksen alla on holvattu kellari. Toinen ulkorakennus sijaitsi tontin etelärajalla ja oli rakennettu yhteen Isopoikkikadun suuntaisen rakennuksen kanssa. Se oli kunnoltaan välttävä, ja siinä oli liiteri, rehulato ja navetta. Rakennuksessa oli lautakatto. Tontin keskellä olevassa hyväkuntoisessa rakennuksessa, on sauna, pesutupa, eteinen ja kaksi makasiinia. Myös tässä rakennuksessa on lautakatto. Aiemmista rakennuksista kaksi oli purettu. Tontilla oli erillinen puutarha-alue saunan takana. Palovakuutusasiakirjojen liitteenä on vuodelta 1900 oleva suunnitelma sähkövalojen asentamiseksi osaan päärakennuksen huoneista

Muutospiirustukset

Vuodelta 1892 on tontin ulkorakennuksen muutoksia koskeva piirustus. Liitteenä olevasta asemapiirroksesta selviää, että Kauppakadun varrella on pitkä asuinrakennus ja Isopoikkikadun varrella toinen rakennus, johon liittyy siipi tontin etelärajalla. Keskellä pihaa on kaksiosainen ulkorakennus ja tontin itärajalla toinen kaksiosainen ulkorakennus. Nyt tämä rakennus puretaan ja vastaavasti toiseen rakennukseen tehdään uusi makasiiniosa. Ennestään rakennuksessa on makasiini ja sauna, niiden välissä on lautaeteinen. Tontin Kauppakadun varren rakennuksesta on August Heleniuksen tekemä muutospiirustus vuodelta 1896. Pitkää asuinrakennusta levitetään pihan puolelta kahdella kamarilla, keittiöllä ja eteisellä. Lisäksi pihasivulle rakennetaan avonainen veranta. Rakennus jaetaan kahdeksi huoneistoksi, ja samalla tehdään myös tulisijamuutoksia.

Katujulkisivu on suunniteltu erittäin koristeelliseksi. Keskellä on frontoniaihe, johon liittyy runsaasti lehtisahattuja aiheita. Katolla on molemmissa päissä koriste, johon liittyy kaiteita ja sorvattuja pinnoja sekä nappula-aiheita. Julkisivulaudoitus on kolmijakoinen, ja osaan ikkunoista liittyy vuorilaudan yläkoristeen lisäksi vielä koristeltu alaosa. Julkisivun itäpäässä on katusisäänkäynti, jonka peltikatoksen yläpuolella on Pohjoismaiden pankin nimi. Vuonna 1897 oltiin pihasivulle tekemässä laajennusta edellisessä suunnitelmassa olleen verannan paikalle. Laajennukseen tuli keittiö, jonka taakse rakennettiin pieni alkovi. Edellisen suunnitelman toisesta keittiöstä on tullut tavallinen asuinhuone. Suunnitelman on laatinut Onni von Zansen. Pihajulkisivu on esitetty laudoitukseltaan kolmijakoiseksi. Seinäpintaa jaottelevat lisäksi pystylistat. Ikkunoiden sivulistat jatkuvat seinän alalistaan asti. Ikkunoiden yläpuolella on vaatimaton koriste, kun taas sisäänkäyntien yläpuolella on voimakkaampi koristeaihe. Vuonna 1898 tehtiin rakennuksen päätyyn Isopoikkikadun puolelle kivinen, pulpettikattoinen uloke, johon tuli sisäänkäynti sekä kadun että pihan puolelta.

Vuodelta 1904 olevassa muutospiirustuksessa ei enää ole Isopoikkikadun varressa ja tontin etelärajalla kulmittain ollutta yhtenäistä pitkää rakennusmassaa. Sen sijaan asemapiirroksessa on erillinen leivintuvan ja kamarin käsittävä rakennus lähimpänä päärakennusta ja tontin kulmassa ulkorakennus, jossa on hirsisiä makasiinihuoneita. Asuinrakennusta on tarkoitus laajentaa ja vastaavasti purkaa Isopoikkikadun suuntainen varastorakennuksen huone. Leivintuparakennuksesta tulee neljä huonetta, keittiön ja kaksi eteistä käsittävä asuinrakennus, joka saa uusrenessanssihenkisen vuorilaudoituksen. Asuinrakennuksen ja ulkorakennuksen väliin tulee tyyliin sopiva aita. Muutosten yhteydessä käymälä siirretään ulkorakennuksen kylkeen omaksi osastokseen. Suunnitelmat laati Arvi Forsman.

Vuonna 1911 tehdään pankkiin holvi ja pankkisalin tiski. Suunnitelmat teki H. A. Toivonen. Vuonna 1929 tehdään rakennukseen uusi katusisäänkäynti. Samalla tehdään WC ja kylpyhuone sekä rakennetaan viemäri, joka johtaa vedet Isopoikkikatua pitkin kanaaliin. Vuodelta 1934 on suunnitelma, jossa kaikkiin asuinrakennuksiin tehdään WC:t ja kahteen rakennuksista kylpyhuone. Vesijohto ja viemäri oli saatu kaupunkiin samana vuonna. Vuonna 1954 tehdään piharakennukseen sauna sekä autotalli. Vuonna 1967 rakennuksiin tehdään keskuslämmitys, uuneja puretaan ja modernisoidaan keittiöitä sekä WC ja kylpyhuonetiloja. Yhteen asunnoista on tullut sähköhella jo aikaisemmin eli vuonna 1953. Lisäksi muutettiin kaikki tontin etelärajalla olevan ulkorakennuksen tilat autotalleiksi.

Nykytilanne

Pitkänurkkainen asuinrakennus, länsiosa rakennettu vuonna 1831, itäosa vuonna 1876, katusivussa erittäin hieno uusrenessanssivuoraus vuonna 1896 (August. Helenius), aumakatto.

Pihajulkisivu vuonna 1897 (Onni von Zansen).

Isopoikkikadun varren rakennus Lyhytnurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus vuosilta 1899 ja 1904 (John F. Lindegren), satulakatto.

Piharakennus
Lyhytnurkkainen asuin- ja ulkorakennus, vaakalaudoitettu, uusrenessanssikehykset ikkunoissa, rakennettu 1800-luvun alussa ja vuonna 1845, alun perin luhtirakennus

Ulkorakennus
Ulkorakennus vaakalaudasta, autovajoja, rakennettu ilmeisesti vuonna 1825

Portti
Isopoikkikadun puolella vanha käyntiportti vuosisadan vaihteen tyyliä, Kauppakadun puolella betonipylväät ja vanhan tyylinen portti.