Kainu

Historiaa

Vuonna 1800 talo kuului porvari Hinr. Marelinille. Hänellä oli myös peltoa, ruoka-aitta, kaksi riihtä, joihin kuului myös lato-osa, kolme ranta-aittaa ja kaksi lastauslaituria. Lisäksi hänellä oli laivanosuuksia.

Palovakuutukset

Talolle otettiin palovakuutus vuonna 1862. Kainun silloinen omistaja oli työmies S. Sandberg. Isolla tontilla oli paljon rakennuksia. Eteläpitkäkadun ja Isopoikkikadun kulmatalo oli hiljakkoin rakennettu eikä sitä vielä ollut laudoitettu tai maalattu. Ikkunat olivat kuusiruutuisia ja niitä oli kuusi. Katto oli tavalliseen tapaan lautaa. Rakennuksessa oli sali, neljä kamaria ja keittiö sekä kaksi eteistä. Salissa oli nelikulmainen ja kamareissa pyöreät, ruskealasitteiset kaakeliuunit.

Eteläpitkäkadun suuntainen rakennus oli suurelta osalta hiljakkoin rakennettu. Se oli laudoitettu, mutta ei vielä maalattu. Kuusiruutuisia ikkunoita oli yhdeksän. Huoneita oli kaksi salia, kolme kamaria, keittiö ja eteinen. Uuneista yksi oli kulmikas, ruskealasitteinen, ja toinen samanlainen pyöreä. Kolmessa kamarissa oli tiiliset lämmitysuunit.

Kolmas rakennus, jossa oli asuintiloja, sijaitsi pääty Isopoikkikadulle päin, kulmittain saman kadun varressa olevan asuinrakennuksen kanssa. Se oli hiljakkoin rakennettu, laudoittamaton ja maalaamaton. Kuusiruutuisia ikkunoita oli kaksi. Rakennuksessa oli sali, makasiini ja liiteri. Asuinhuoneita oli vielä neljännessäkin rakennuksessa, jossa oli myös muuhun käyttöön tarkoitettuja tiloja. Vanhassa hyväkuntoisessa harmaassa hirsirakennuksessa oli leivintupa ja talli. Myös tämän rakennuksen kaksi ikkunaa olivat kuusiruutuiset. Rakennus sijaitsi tontin keskellä, pohjois-etelä-suuntaisena. Sen kanssa kulmittain, tontin etelärajalle oli tehty uudehko, laudoittamaton ja maalaamaton ulkorakennus, joka käsitti navetan, ladon ja liiterin. Vanha, harmaa luhtirakennus sijaitsi tontin keskellä. Tontille johti tukeva portti Eteläpitkäkadulta. Tontin itäosassa oli puutarhamaa, jossa, kuten palovakuutuskirjassa huomautettiin, ei kuitenkaan ollut puita.

Verrattaessa rakennusten paikkoja nykyisiin, voi todeta, että vanha pakari- ja tallirakennus samoin kuin luhtiaitta olivat saaneet väistyä. Tontin etelärajan ulkorakennusriviä on jatkettu puutarhan suuntaan.

Vuonna 1907 vakuutussummaa nostettiin käynnissä olevien korjaus- ja lisärakennustöiden vuoksi.

Muutospiirustukset

Vanhin tontin rakennuksia koskeva muutospiirustus on vuodelta 1893 ja sen on laatinut John F. Lindegren. Muutos koskee pihalla, tontin keskellä ollutta rakennusta, jossa oli sekä asuin että ulkorakennustiloja. Rakennuksen kylkeen haluttiin tehdä pulpettikattoinen vaja. Piirustuksesta selviää, että rakennus oli laudoitettu pystylaudoituksella ja ikkunat ovat kuusiruutuiset. Tontilla oli yhteensä seitsemän rakennusta. Toinen, samalta vuodelta oleva muutospiirustus koski pulpettikattoisen vajan rakentamista myös asuinosan itäsivulle. Toinen matala pulpettikattoinen vaja haluttiin tehdä naapurin ulkorakennuksen päähän.

Vuodelta 1899 on Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus tontin Isomalminkadun suuntaista asuinrakennusta varten. Muutos koski ainoastaan julkisivun laudoitusta ja ikkunoiden uusimista. Rakennus sai nelijakoiset ikkunat ja peiterimalaudoituksen, joka päättyi yläosassa nirkotukseen. Ikkunoiden listoitus oli yksinkertainen ja uusrenessanssihenkinen. Vuorilaudoitus on säilynyt samana näihin päiviin asti.

Vuodelta 1905 on Arvi Forsmanin tekemä muutospiirustus, joka koski Isomalminkadun asuinrakennuksen toista päätä.  Rakennus sai silloin sisäkulman viiston ikkunan, joka toi valoa leivinuunilla varustettuun keittiöön. Lisäksi muutettiin tulisijoja. Samassa yhteydessä jatkettiin tontin etelärajalla ollutta ulkorakennusriviä karjasuojilla ja käymälällä sekä lautarakenteisella siipiosalla, joka tuli tontin itäosaan. Pihan keskellä olevan asuin- ja ulkorakennuksen päähän runsasta kymmentä vuotta aikaisemmin rakennettu kylkiäinen puretaan; samoin hävitetään pihalla olleet erilliset rakennukset, joista toinen varmasti oli palovakuutuksissa mainittu luhtiaitta ja toinen ehkä käymälä.

Vuodelta 1906 on Arvi Forsmanin muutospiirustus, joka koskee Eteläpitkäkadun suuntaista asuinrakennusta ja pihan keskellä olevaa asuinrakennusta. Molempia rakennuksia haluttiin korottaa. Kadun varren rakennusta oli tarkoitus laajentaa pihan puolelta kolmella uudella keittiöllä ja niihin liittyvillä sisäänkäynneillä. Piharakennus oli ollut paritupapohjainen leivintupa, jossa oli ollut leivintupa ja sali ja niiden välissä eteinen ja eteiskamari. Nyt leivinuuni tehtiin eteisestä ja eteiskamarista yhdistettyyn tilaan ja entinen leivintupa jaettiin kamariksi ja huoneeksi, jossa oli keittomahdollisuus lämmitysuunissa ja johon oli oma sisäänkäynti. Kuistia laajennettiin niin, että siitä saatiin oma sisäänkäynti kolmeen huoneeseen. Eteläpitkäkadun varren rakennus sai kaksijakoisen laudoituksen, jossa alaosa oli pystylaudoitettu. T-jakoisten ikkunoiden vuorilaudoitus oli uusrenessanssivaikutteinen.

Seuraavalta vuodelta on Forsmanin laatima suunnitelma, joka koski taas Eteläpitkäkadun suuntaista rakennusta ja tontin keskellä olevaa asuinrakennusta.  Eteläpitkäkadun varren asuinrakennus sai pihan puolelle edelleen laajennuksia, joilla saataisiin kolme uutta keittiötä ja kolmen sisäänkäynnin kohdalle lautakuistit. Rakennukseen tulisi nyt kolme huoneistoa, joissa kaikissa oli kaksi huonetta ja keittiö. Pihan keskellä oleva rakennus saisi uuden kuistin, josta oli käynti rakennuksen kolmeen huoneeseen: leivinuunilla varustettuun keittiöön ja kahteen kamariin. Neljäs huone, johon oli tehty hellanlevyllä varustettu uuni, oli saatu jakamalla yksi huone väliseinällä kahtia.

Vuonna 1936 liitettiin keskellä pihaa olevassa rakennuksessa yhden kamarin lämmitysuuniin jalallinen keittokamiina. Vuonna 1937 tehtiin Isopoikkikadun puoleiseen rakennukseen tulisijamuutoksia, niin että rakennukseen tuli kaksi uutta keittiötä. Samana vuonna tehtiin ulkorakennusriviin autotalli.

Vuonna 1965 purettiin pihan keskellä olevan rakennuksen leivinuuni. Keittolevyllinen uuni korvattiin öljykamiinalla, ja keittämistä varten tuli sähköhella. Öljykamiina hoiti molempien huoneiden lämmityksen, joten toinenkin kaakeliuuni purettiin. Huoneisto sai oman pienen kuistin vanhan sisäänkäynnin yhteyteen. Samalla suljettiin kulkuyhteys toiselta kuistilta. Rakennuksessa oli nyt kaksi huoneen ja keittiön huoneistoa. Rakennus sai nykyisen laudoituksen ja uudet matalanmalliset ikkunat entisten T-jakoisten tilalle.

Vuonna 1973 tehtiin jälleen muutoksia. Eteläpitkäkadun varren rakennuksessa yhdistettiin pieniä huoneistoja niin, että rakennukseen jäi kaksi huoneistoa. Tontin keskellä olevan rakennuksen tilat yhdistettiin yhdeksi huoneistoksi. Samalla asuntoihin tehtiin pienet WC:t. Kadun varren rakennukseen jäi vielä lämmitysuuneja, mutta puuhelloista luovuttiin. Ulkorakennukseen tehtiin autovajoja ja sauna. Myös Isopoikkikadun varren rakennuksessa tehtiin samantapaisia muutoksia samaan aikaan, vaikka rakennus kuului eri omistajalle. Tähän rakennukseen jäi kaksi huoneistoa, joista toiseen tehtiin pienen WC:n yhteyteen myös suihku. Ulkorakennuksen itäosaan, joka kuului Isopoikkikadun puolen rakennuksen omistajalle, tuli autotalli ja sauna. Vuonna 1988 tehtiin Eteläpitkäkadun ja Isopoikkikadun kulmassa olevassa rakennuksessa perusteellinen korjaus, jonka yhteydessä tehtiin peseytymistilat molempiin huoneistoihin. Eteläpitkäkadun varrelle pystytettiin vanhan tyylinen portti. Pihan keskellä olevassa rakennuksessa tehtiin samana vuonna kunnostus, jonka yhteydessä kuistille rakennettiin peseytymistilat. Vuonna 1989 tehtiin Eteläpitkäkadun suuntaiseen rakennuksen toiseen huoneistoon peseytymistila. Vuonna 1990 tehtiin ulkorakennukseen entistä isompi autotalli, joka vaati rakennuksen laajentamista pihan puolelta. Eri omistajien rakennuksia koskeneet suunnitelmat laati Markus Bernoulli.

Vuonna 1999 oltiin Eteläpitkäkadun ja Isopoikkikadun kulmassa olevaa rakennusta jälleen muuttamassa. Muun muassa huoneistojen välistä jakoa muutettiin. Se oli ehtinyt vaihtua jo kolmasti runsaan kymmenen vuoden jaksona. Lisäksi otettiin käyttöön ullakon tiloja lämpimäksi varastoksi.

Nykytilanne

Isopoikkikadun varren asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus 1800-luvun puolivälistä, peiterimalaudoitus ja ikkunankehyslaudoitus (Forsman 1899), satulakatto

Eteläpitkäkadun suuntainen asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus 1800-luvun puolivälistä, myöhäisempi pystylaudoitus, satulakatto. Piirteitä uusrenessanssivuorilaudoituksesta (Forsman 1906).

Pihalla oleva asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus ilmeisesti 1700-luvulta, pystylaudoitus vuodelta 1965, satulakatto

Ulkorakennus
Pystylaudoitettu ulkorakennus

Portit
Tehty vanhan tyyppisiksi.