Joki-Martt

Historiaa

Vuonna 1756 mainittiin talo Koulumestarin talona. Omistajana oli Brander. Vuonna 1800 Joki-Martissa asusti pedagogi Zach Levan. Talo oli virka-asuntona eikä opettajan omistuksessa. Levanilla oli yli kaksi tynnyrinalaa peltoa ja viisi aaminalaa niittyä.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1855 Rauman kaupunki. Kyseessä oli koulun rehtorin asunto. Rakennuksia tontilla oli kolme: asuinrakennus Koulukadun varressa, toinen rakennus Vähäkoulukadun varrella sekä pihalla, tontin länsirajalla, oleva ulkorakennus.

Päärakennus oli vanha ja hyväkuntoinen, se oli laudoitettu ja maalattu punamullalla. Katto oli lautaa. Ikkunoita oli kuusi ja ne olivat kuusiruutuisia, ullakon ikkunoita oli saman verran. Rakennuksessa oli ponttilaudasta tehty kuisti, jossa oli ikkunat. Tiloja oli eteinen, sali ja kolme kamaria. Ullakon portaat lähtivät eteisen komerosta. Väliovet olivat puoliranskalaisia ja niitä oli viisi. Kaakeliuuneista neljä oli pyöreätä ja yksi litteä, kaikki olivat ruskealasitteisia. Savupiippuja rakennuksessa oli kaksi.

Vähäkoulukadun puoleinen rakennus oli vanha ja punaisella vesimaalilla maalattu. Siinä oli eteinen, leivintupa, kamari, navetta, talli ja lato. Ikkunoita rakennuksessa oli kolme. Ne olivat kuusiruutuisia ja nelikulmaisia, melko pieniä. Kamarissa oli litteä ruskealasitteinen kaakeliuuni ja leivintuvassa leivintuvan uuni. Eteisessä oli komero. Puoliranskalaisia väliovia oli yksi. Ulko-ovia oli neljä. Pihan länsilaidalla oleva ulkorakennus oli lautarakenteinen puuvaja- ja käymälärakennus, joka oli punaiseksi maalattu. Lisäksi vakuutettiin kaksinkertaisesta laudasta tehty, öljymaalilla maalattu portti.

Vuonna 1886 tehtiin uusi vakuutuskirja. Talon omisti silloin leskirouva Edla Kurtén. Rakennuksissa oli tehty korjauksia ja muutoksia. Päärakennukseen oli rakennettu lisää kamari ja keittiö sekä kaksi kuistia. Rakennus oli myös saanut tiilikaton. Rakennus oli punamullalla maalattu. Huoneita oli tampuri, sali, neljä kamaria ja kaksi kuistia. Huoneita oli myös kunnostettu: oli tehty uusia lattioita, uusittu tapetteja jne.

Vähäkoulukadun puoleinen rakennus oli laudoitettu ja maalattu punamullalla, katto oli lautaa. Tätäkin rakennusta oli korjattu. Liiterirakennus oli edelleen hyvässä kunnossa ja siinä oli tehty korjauksia. Uutena mainittiin tontilla kellarinpäällysrakennus, joka oli hirsinen, maalaamaton ja lautakattoinen. Kellari sijaitsi tontin eteläosassa. Portissa mainittiin nyt olevan erillinen jalankulkuportti.

Muutospiirustukset

Vähäkoulukatua vasten olevasta rakennuksesta on päiväämätön muutospiirustus, josta näkyy, että rakennuksessa on ollut sekä asuin- että ulkorakennuksen tiloja. Päädyssä on ikkuna, ja nyt haluttiin aikaisemmin ikkunattomalle katusivulle avata samanlainen, kuusiruutuinen ikkuna. Rakennus on vaakalaudoitettu ja ikkunoiden kehykset ovat klassistiset. Savupiippuja piirustuksessa näkyy kaksi.

Vuodelta 1888 on tontin rakennuksia koskeva muutospiirustus. Tontilla on asuinrakennus Koulukadun puolella, toinen asuin- ja ulkorakennuksentiloja käsittävä rakennus Vähäkoulukadun varrella, ulkorakennus tontin länsirajalla ja kellari lähellä tontin etelärajaa. Vähäkoulukadun varren rakennuksen pohja on esitetty piirustuksessa. Rakennus on paritupapohjainen ja siinä on keskellä eteinen ja keittiö ja sen molemmilla puolilla isot huoneet. Koulukadun päädyssä on lisäksi kamari. Toisessa päädyssä on talli ja navetta. Rakennus on matala, ullakon ikkunoita ei pitkällä sivulla ole ollenkaan. Se on pystylaudoitettu ja lautakatteinen. Ikkunat on piirretty kaksijakoisiksi ja niiden kehystys klassistisiksi. Ikkunat oli tarkoitus uusia. Vanhat ikkunat olivat kuusiruutuiset. Koulukadun varren rakennuksessa oli ullakko-osuus ja siinä kaksiruutuiset ikkunat. Seinien alaosa oli vaakalaudoitettu. Ikkunat on piirretty kaksijakoisiksi. Nekin ovat varmaan aikaisemmin olleet kuusiruutuiset. Ikkunoissa on klassistinen listoitus. Rakennuksessa on tiilikate.

Vuodelta 1904 on Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus. Vähäkoulukadun puoleinen rakennus sai vaakalaudoituksen ja T-jakoiset ikkunat. Niiden kehyslaudoitus on hillitysti uusrenessanssivaikutteinen. Rakennuksen toisesta päästä purettiin ulkorakennusosuus ja tilalle tehtiin hieman lyhyempi asuinosa, johon tuli leivintupa ja eteinen. Tontin länsirajalla ollut pieni ulkorakennus korvattiin isommalla.

Vuonna 1912 suunniteltiin Koulukadun puoleiseen rakennukseen tiilistä lisäosaa. Tarkoitus oli tehdä rakennuksen eteläpäätyyn jatke, joka ylettyisi myös pihan puolelle tontin etelärajalle. Siihen suunniteltiin kadun puolelle huonetta, johon tulisi liikkeen ovi ja näyteikkuna. Perälle tulisi leivintupa ja muuripadalla varustettu huone, ilmeisesti pesutupa. Rakennuksen kellari jäisi uudisosan alle ja vanha kellarinpäällyshuone purettaisiin pois. Suunnitelma jäi toteuttamatta.

Vuodelta 1914 on Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus. Vähäkoulukadun puoleisen rakennuksen ulkorakennusosuus korvattiin leivinuunillisella keittiöllä sekä eteisellä. Rakennus lyheni hieman. Tontin länsirajalla oleva ulkorakennus tehtiin uudelleen. Siitä tuli entistä isompi. Yhden hirsisen huoneen lisäksi siinä oli neljä lautavajaa ja käymälä. Edellinen käymälä oli ollut ulkorakennuksen kyljessä oleva erillinen pieni rakennus. Asuinrakennusta korotettiin ja se sai uuden vuorilaudoituksen. Seinät ovat vaakalaudoitetut ja T-mallisten ikkunoiden kehyslaudoitus on yksinkertainen mutta uusrenessanssivaikutteinen. Vuonna 1933 tehtiin tulisijamuutoksia Koulukadun varren rakennuksessa. Ulkorakennukseen tuli autotalli.

Vuonna 1970 uudistettiin sekä Koulukadun puoleista asuinrakennusta että Vähäkoulukadun puoleista rakennusta. Koulukadun suuntaisessa rakennuksessa osa lämmitysuuneista purettiin, samoin keittiön hellat, sillä rakennus varustettiin keskuslämmityksellä. Rakennukseen jäi edelleen kaksi asuntoa: toinen huoneen ja keittiön asunto, jossa pinta-alaa on 32 m2 ja toinen kolmen huoneen ja keittiön asunto, jonka pinta-ala on 83 m2. Molempiin asuntoihin tuli pieni WC-komero ja isompaan asuntoon lisäksi pieni suihkukomero. Yksi WC saatiin sijoitettua ullakon portaidenaluskomeroon ja toinen vessa ja suihkukomero laajennetulle ja lämpöeristetylle kuistille. Uudistusten yhteydessä laskettiin myös asuinhuoneiden kattoja. Piirustukseen liittyvässä toimenpideselostuksessa käy vielä ilmi, että sähköjohdot uusittiin.

Toisessa rakennuksessa tehtiin samantapaisia muutoksia. Kaksi huoneistoa yhdistettiin yhdeksi 92 m2 kokoiseksi. Lämmitysuunit ja puuhellat purettiin, mutta olohuoneeseen rakennettiin takka. Rakennukseen tehtiin myös kylpyhuone, jossa on amme. Myös tässä rakennuksessa huoneiden katot laskettiin. Samana vuonna tehtiin Vähäkoulukadun suuntaisen rakennuksen kylkeen, pihan puolelle, tasakattoinen lisärakennus, johon tuli kattilahuone, sauna ja autotalli.

Nykytilanne

Vähäkoulukadun suuntainen asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, myöhäisempi vaakalaudoitus, satulakatto. Pihanpuoleinen taloussiipi on vuodelta 1970.

Koulukadun suuntainen asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus vuodelta 1888, satulakatto

Ulkorakennus
Uudisrakennus vuodelta 1970

Portti
1900-luvun alkupuolella yleistynyttä tyyppiä.