Jesper

Historiaa

Vuonna 1756 tontti kuului Matti Jesperille. Vuonna 1800 aution tontin omisti suojelusmies Wahlströmin tytär.

Palovakuutukset

Talolle otettiin palovakuutus vuonna 1876. Silloin talon omisti merimies F. W. Malén. Asuinrakennuksia oli kaksi, joista toinen sijaitsi Isomalminkadun varressa ja toinen tontin itärajalla. Lisäksi tontilla oli toisen asuinrakennuksen suuntainen ulkorakennus pitkän ja kapean tontin keskiosassa. Kadunvarsirakennus oli vanha, mutta hyväkuntoinen, laudoitettu ja punaisella vesimaalilla maalattu. Katto oli lautaa. Huoneita oli kolme: kaksi salia ja kamari. Toinen rakennus oli vanha ja kohtalaisessa kunnossa. Se ei ollut laudoitettu, mutta punamullalla maalattu. Rakennuksessa oli leivintupa, puuliiteri, talli ja navetta sekä rehulato. Vanhassa hirsisessä ulkorakennuksessa oli kaksi makasiinia ja liiteri näiden välissä. Rakennus oli maalaamaton. Tontille kuljettiin hirrestä ja lankuista tehdyn portin kautta. Pihan perälle jäi tilaa puutarhalle. Vuonna 1895 leivintuparakennusta korjattiin ja sen vakuutusarvoa nostettiin.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1888 on muutospiirustus. Siinä olevat rakennukset olivat samoja kuin palovakuutuksessa mainitut. Muutos koski tontin itärajalla olevaa leivintuparakennusta ja erillistä ulkorakennusta. Leivintuvan vieressä oli asuinhuone. Hieman matalampana seurasi ulkorakennusosa, jossa oli talli, käymälä ja lantala sekä navetta. Leivintuparakennus oli esitetty vuorattavaksi kolmijakoisella uusrenessanssilaudoituksella. Ikkunat olivat korkeat, nelijakoiset. Tontin länsiosassa olevasta pienestä ulkorakennuksesta haluttiin purkaa vaja, ja jäljelle jäi kaksi makasiinia. Ulkorakennukset on piirretty vaakalaudoitetuiksi ja lautakattoisiksi ja leivintuparakennus huopakattoiseksi.

Vuodelta 1895 on taloa koskeva muutospiirustus. Talon omisti perämies Sjöblom. Piirustuksista selviää, että kadun varressa oleva päärakennus oli pohjaltaan paritupa, jonka keskellä oli ollut eteiskamari ja molemmin puolin salit. Nyt rakennukseen tehtiin keittiö. Aikaisemmin ruoka oli valmistettu toisessa rakennuksessa olevassa leivintuvassa. Rakennukseen tehtiin pihan puolelle uloke, johon tuli keskelle keittiö-osa.  Keittiöön yhdistettiin osa kamarista purkamalla vanhaa ulkoseinää ja rakentamalla uusi väliseinä. Lisäksi ulokkeeseen tuli kaksi lautakuistia sisäänkäynneiksi. Toiseen huoneistoon tuli kaksi huonetta ja keittiö, toiseen erillinen huone. Rakennuksen vuorilaudoitus oli pystylautaa, ja kolmen katusivun ikkunoiden listoitus lievästi uusrenessanssihenkinen. Ikkunat olivat nelijakoiset. Tontin itärajalla olevaan ulkorakennukseen tuli kolmen lehmän navetta ja kolmen hevosen talli sekä niiden välille käymälä ja lantala. Rakennukseen tuli vielä kaksi varastoa.

Vuodelta 1905 on Arvi Forsmanin laatima suunnitelma, jossa kadunvarsirakennus ja leivintupa olisi yhdistetty huoneella ja pihan puolelle, rakennuksen länsipäähän tehty yksi keittiö ja kuisti lisää. Keittiö ja kuisti toteutettiin, mutta leivintuvan ja asuinrakennuksen yhdistämien jäi.

Vuonna 1919 lisättiin päärakennukseen uusi kuisti. Toinen keittiö jäi eteiseksi. Leivintuparakennus ja itärajalla oleva ulkorakennus olivat nyt erillisiä. Tontin keskellä ollut ulkorakennus oli hävinnyt. Vuonna 1928 uusittiin leivintuvan uunia ja tiloista erotettiin pukuhuone ja varasto. Vuonna 1929 tehtiin katujulkisivulle myymälän ovi ja ikkuna. Vuonna 1932 haluttiin liikkeen ovi ja näyteikkuna korvata asuinhuoneen ikkunalla. Vanhasta eteiskamarista haluttiin tehdä toinen keittiö, niin että rakennukseen saatiin kaksi huoneen ja keittiön huoneistoa.

Vuonna 1940 purettiin leivintuvan uuni ja rakennus muutettiin huoneen ja keittiön asunnoksi.  Vuonna 1951 asuinrakennuksen tiloja muutettiin niin, että eteisestä tuli keittiö ja vanhasta eteiskamarista jälleen kamari. Sisäänkäyntiosia uusittiin siten, että molempiin asuntoihin saatiin oma eteinen.

Ulkorakennus korvattiin vuonna 1954 pienemmällä rakennuksella, jossa oli käymälän lisäksi puuvajoja. Vuonna 1968 osa siitä muutettiin saunaksi.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, ilmeisesti 1700-luvulta, pystylaudoitus 1800-luvulta. Laajennettu.

Pihalla oleva asuinrakennus
Hirsirakennus, entinen leivintupa

Portti
Rakennukseen sopeutettu umpiportti 1979