UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Vuonna 1756 tontin omisti Niilo Åsberg. Vuonna 1800 talon omisti porvari Joh. Salhlsén. Hänellä oli myös vähän peltoa, niittyä, ruoka-aitta ja riihi.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti vuonna 1863 meritullivahtimestari J. A. Nordberg. Rakennuksia oli silloin Vanhankirkonkadun varressa sijaitsevat päärakennus ja makasiini sekä pihan perällä, tontin etelärajalla oleva ulkorakennus. Päärakennus oli vanha, mutta se oli perusteellisesti korjattu vuonna 1862. Rakennus oli laudoittamaton mutta punaiseksi maalattu. Katto oli kaksinkertainen lautakatto. Huoneita oli viisi: sali, kolme kamaria, leivintupa ja eteinen. Makasiinirakennus, jossa oli kaksi varastohuonetta ja ullakko, oli rakennettu hiljakkoin. Hirsiseinät olivat punamullalla maalatut. Hirsinen ulkorakennus oli vanha ja harmaa. Siinä oli navetta, lato ja liiteri. Pihalla oli kaivo. Tontille kuljettiin tukevan portin kautta.

Palovakuutusarvoon vaikuttavia muutoksia tontilla ei tapahtunut ennen kuin vuonna 1892 lisättiin vakuutuksen piiriin ulkorakennuksen jatkeeksi tehdyt kaksi lautarakenteista puuvajaa. Talon omistaja oli edelleen sama kuin kolme vuosikymmentä aiemmin.

Muutospiirustukset

Muutospiirustuksesta vuodelta 1896 selviää, että tontilla oli kadun varressa asuinrakennus ja erillinen pieni rakennus, sekä pihan perällä ulkorakennus. Tarkoituksena oli jatkaa asuinrakennusta uudisosalla, johon tuli kadun puolelle kaksi asuinhuonetta ja pihan puolelle eteinen ja keittiö. Uuden rakennusosan runko oli hieman vanhaa rakennusta leveämpi. Kadun varren pieni rakennus purettiin, ja sen paikalle tuli uusi portti. Rakennus oli vuorattu leveällä vaakalaudoituksella ja ikkunat olivat kuusiruutuiset. Uusi portti oli piirretty umpinaiseksi ja aiheiltaan klassistiseksi.

Myöhemmin asuinrakennuksen julkisivu vuorattiin E. Ikäläisen vuonna 1897 tekemän suunnitelman mukaiseen uusrenessanssiasuun ja portistakin tuli uusrenessanssihenkinen. Vuonna 1908 tehtiin pihan puolelle laajennus, jonka tuloksena saatiin kaksi uutta keittiötä ja sisäänkäyntiä. Ulkorakennusta jatkettiin samalla.

Vuonna 1936 asuinrakennuksen keittiöön vedettiin vesijohto. Toinen vesipiste tuli pihan puolelle. Saostuskaivo tehtiin lähelle ulkorakennusta.

Vuonna 1970-luvulla osa asuinrakennusta kärsi palovahinkoja. Rakennus purettiin vastustuksesta huolimatta. Tilalle nousi vuonna 1986 elementtirakenteinen uudisrakennus, joka noudatti vanhan rakennuksen ulkomittoja. Liikerakennuksessa oli tiloja kahdessa kerroksessa. Suunnittelijana oli Tuula Stolt.

Nykytilanne

Liikerakennus
Uudisrakennus 1980-luvulta, suunnittelija Tuula Stolt.