UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Vuonna 1756 Jäärlän talon omisti Henrik Apuli. Vuonna 1800 oli omistajina suojelusmies Christ. Grönqvist, joka omisti puolet ja suojelusmies Joh. Gyldan, joka omisti puolet. Omistukset jakautuivat siten, että Grönqvistille kuului tontti 175. Hänellä oli talon lisäksi vähän peltoa ja niittyä.

Muutospiirustukset

Tontin rakennuksia koskevan muutospiirustuksen vuodelta 1913 on laatinut Arvi Leikari. Tontilla oli Pappilankadun
varressa asuinrakennus ja yhdistetty asuin ja ulkorakennus sekä pihalla tontin länsilaidalla pieni ulkorakennus. Nyt haluttiin toiseen asuinrakennukseen tehdä lisäsiipi Eteläpitkäkadun varteen ja pihan puolen kuistiosaa laajennettiin keittiöksi. Samalla haluttiin muuttaa toisen rakennuksen asuinosaa ja jatkaa ulkorakennusosaa pihan puolella. Aikaisemmin paritupapohjaiseen rakennukseen saatiin nyt kaksi erillistä huoneistoa, joista toisessa oli kaksi huonetta ja keittiö, toisessa huone ja keittiö sekä myymälähuone rakennuksen kulmassa. Toiseen rakennukseen tuli nyt leivintuvan sijasta huone ja keittiö. Lautarakenteiseen ulkorakennusosaan tuli kolme varastohuonetta ja käymälä. Molemmat rakennukset saivat vaakalaudoituksen ja jugendvivahteiset ikkunanvuorilaudoitukset. Myös portista tuli samanhenkinen.

Vuonna 1953 asuinrakennuksen tilat muutettiin Vapaakirkon käyttöön sopiviksi. Eteläpitkäkadun puolella oli ollut toinen myymälän ovi ja molemmilla katusivuilla näyteikkunoita, toisella yksi isompi ja toisella kaksi korkeaa ja kapeaa. Näyteikkunat muutettiin tavallisiksi T-jakoisiksi ikkunoiksi ja toinen liikkeen ovi poistettiin. Kaikki Eteläpitkäkadun puoleiset huoneet yhdistetään yhdeksi seurakuntasaliksi. Pappilankadun varteen jäi kaksi huonetta ja keittiö. Rakennukseen tehtiin myös WC. Uunilämmitys säilyi. Vuonna 1977 tilojen varustusta ajanmukaistettiin. Vuonna 1990 tehtiin katusivulle vanhantyylinen portti.

Nykytilanne

Eteläpitkäkadun puoleinen rakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, nykyisin Vapaakirkko, vaakalaudoitus ja ikkunoiden jugendhenkinen vuorilaudoitus vuonna 1913 (Arvi Leikari), satulakatto

Pappilankadun puoleinen rakennus
Lyhytnurkkainen asuin- ja ulkorakennus, vaakalaudoitus vuonna 1913, satulakatto

Portti
Vuoden 1913 suunnitelmaa vastaavaksi uusittu portti.