UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Vuonna 1756 Einvalla kuului Bernsténille ja Vähä-Envallan tontti Vuorianderille. Tontti 49, jota kutsuttiin vuonna 1800 Vähä-Envaldaksi, kuului vuonna 1800 entiselle porvarille, Gabr. Oxelille. Talossa asui myös urkujenpolkija Gust. Oxelill. Molemmat olivat köyhiä.

Muutospiirustukset

Vanhin tontin rakennuksia koskeva muutospiirustus on vuodelta 1895. Tontilla oli silloin rakennus tontin Pohjankadun päässä, kaksi erillistä pientä asuinrakennusta itärajalla, tontin keskiosassa ja pohjoispäässä oleva yksihuoneinen ulkorakennus. Nyt haluttiin liittää leivintuvan ja kamarin käsittävä rakennus ja kaksi huonetta käsittävä rakennus yhteen niiden väliin rakennettavan lautaisen eteisen avulla. Rakennuksen pohjoispäähän haluttiin tehdä laudasta eteinen ja kaksi halkovajaa. Rakennusten alkuperäisistä tulisijoista ei saa tarkkaa käsitystä, mutta ilmeisesti toisessakin rakennuksessa oli ollut leivinuuni. Nyt sen tilalle haluttiin lämmitysuuni, jossa kuitenkin olisi renkailla varustettu liesi. Huone saattoi palvella myös verstaana. Koko rakennus sai yhtenäisen pystylaudoituksen. Ikkunat olivat kuusiruutuiset ja niiden vuorilaudoitus melko yksinkertainen. Ovet olivat peiliovia, pääovi pariovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. Ulkorakennukseen haluttiin tehdä uusi navetan, tallin, käymälän ja makasiinin käsittävä osa tontin pohjoisrajalle.

Tontin rakennuksista on Arvi Forsmanin tekemä muutospiirustus vuodelta 1898. Tontilla on kaksi sen itäreunalla olevaa rakennusta ja lisäksi ulkorakennus tontin peränurkassa, pohjois- ja länsirajalla. Pääty Pohjankadulle olevassa rakennuksessa oli kaksi asuinhuonetta ja keittiö. Sisäänkäynnin edessä oli pieni kuisti. Nyt toista huoneista haluttiin suurentaa ja rakennuksen eteen tehdä lasikuisti. Toista asuinrakennusta haluttiin jatkaa eteläpäästä huoneella ja keittiöllä. Leivintuvan ja eteisen välinen seinä haluttiin purkaa ja saada tupaan enemmän tilaa. Kahden sisäänkäynnin eteen rakennettiin kuistit. Piirustuksissa on myös esitetty rakennukselle vuorilaudoitus. Molemmissa rakennuksissa on pihasivuilla pystylaudoitus ilman poikkijakoja, edes ullakon osalla. T-mallisten ikkunoiden yksinkertainen listoitus päättyy kolmioaiheeseen. Katupäätyyn on esitetty kolmijakoinen laudoitus ja komeampi kolmiopäätyaihe ikkunan kehykseen.

Vuonna 1904 haluttiin yksi pitkän asuinrakennuksen kamareista muuttaa keittiöksi. Vuodelta 1906 on Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus, joka koskee lähinnä katua olevaa asuinrakennusta. Sitä haluttiin jatkaa niin, että rakennukseen tuli kaksi asuntoa, joista toisessa on iso huone ja leivinuunilla varustettu keittiö, toisessa on kaksi huonetta ja lämmitysuuni, jossa on myös keittolevy. Lasiverantaa haluttiin jatkaa siten, että sen kautta tuli sisäänkäynti molempiin huoneistoihin. Päädyn vuorilaudoitus on nyt piirretty entistä koristeellisemmaksi. Ikkunan kehyslistoitus päättyy lilja-aiheeseen ja ikkunan alapuolella on kenttä, jossa on iso sorvattu koriste.

Tontin rakennuksia korjattiin perusteellisesti vuonna 1998. Keskimmäiseen rakennukseen tuli asuin- ja työhuoneita sekä sauna. Pihan perällä olevaan ulkorakennukseen tehtiin autotalli.

Nykytilanne

Kadun puoleinen asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus 1898 ja 1906 (Arvi Forsman), satulakatto

Pihalla oleva asuinrakennus
Pitkänurkkainen, saumarimavuorattu, satulakattoinen asuinrakennus, rakennettu useassa eri vaiheessa, ulkoasu Arvi Forsmanin 1898 tekemän suunnitelman mukainen

Ulkorakennus
Satulakattoinen, uudehko ulkorakennus.