Huhtla

Historiaa

Vuoden 1756 tietojen mukaan omistajana oli Martti Smedberg. Vuonna 1800 omistajiksi mainitaan porvari Joh. Smedberg. Hänellä oli myös vähän peltoa ja niittyä, ruoka-aitta sekä riihi- ja lato-osuus.

Palovakuutukset

Naapuritontin palovakuutuksesta vuodelta 1863 käy ilmi, että tontin asuinrakennukset sijaitsivat samalla tavalla Eteläpitkäkadun ja Anundilankadun varressa kuin myöhemminkin.

Muutospiirustukset

Huhtlan päärakennus on säilynyt hyvin vanhan mallisena. 1930-luvulla, jolloin talo oli maalari Eino Arolan omistuksessa, tehtiin ehdotus, jonka mukaan porttikäytävän paikalle olisi rakennettu huone, ikkunat olisi muutettu isommiksi, sijoitettu tasavälein ja nykyistä korkeammalle. Samalla olisi kaakeliuunit siirretty huoneiden nurkista rakennuksen keskelle. Suunnitelma jäi kuitenkin toteutumatta.

Anundilankadun puoleinen rakennus sen sijaan uudistettiin perusteellisesti. Rakennuksessa oli aiemmin ollut kaksi asuinhuonetta, leivintupa ja kamari ja niiden jatkeena vajoja. Vuonna 1932 tehdyn suunnitelman mukaan rakennus muutettiin niin, että se käsitti pelkkiä asuinhuoneita, kaksi huoneen, keittiön ja eteisen asuntoa. Uusitusta rakennuksesta tuli entistä korkeampi ja se vuorattiin uudelleen mutta vanhaa tyyliä seuraten. Vuonna 1971 tilat muutettiin yhdeksi huoneistoksi ja varustettiin sisä-WC:llä. Ulkorakennukseen tehtiin sauna.

Nykytilanne

Eteläpitkäkadun suuntainen rakennus
Pitkänurkkainen, peiterimavuorattu asuinrakennus, ilmeisesti 1700-luvulta vanhantyyliset ikkunat, satulakatto

Anundilankadun puoleinen asuinrakennus
Asuinrakennus, joka on pystytetty uudelleen 1930-luvulla (Kaino Kari)

Ulkorakennus
Ulkorakennus tiilestä, alun perin käymälä-varastorakennus, vuodesta 1971 sauna (Marja Oivamäki)

Portti
Rakennuksen läpi kuljettava portti.