Helsing

Historiaa

Vuonna 1756 mainittiin omistajaksi Helsingin leski. Vuonna 1800 oli omistajana porvari Ephr. Sundell. Hänellä oli vähän peltoa ja ruoka-aitta.

Muutospiirustukset

Vuodelta 1884 on tontin rakennuksia koskeva muutospiirustus. Kadun varressa oli asuinrakennus. Toinen asuinrakennus oli tontin itärajalla, pääty katua vasten. Rakennusten välissä oli portti. Pihan puolella, tontin länsirajalla oli ulkorakennus, jossa oli navetta, latoja ja makasiineja. Tontin etelärajalla, kiinni itärajan asuinrakennuksessa oli toinen ulkorakennus. Siinä oli pieni navetta ja lautavaja. Muutoksessa haluttiin kadun varren asuinrakennuksen jatkeeksi tehdä kamari. Rakennuksessa oli ennestään kaksi huonetta ja keittiö, jossa oli leivinuuni. Myös piharivissä tehtiin muutoksia ja se saatiin jaettua kolmeksi erilliseksi asunnoksi. Lähelle tontin etelärajaa pystytettiin pulpettikattoinen lautarakennus, johon tuli lisää halkovajoja. Asuinrakennukset olivat vaakalaudoitettuja, ja niiden kuusiruutuisten ikkunoiden ympärillä oli klassistinen listoitus. Ovien yläpuolella oli ristikkoruutuiset ikkunat.

Päärakennuksen katujulkisivun laudoitus oli uusrenessanssihenkinen ja Arvi Forsmanin 1906 suunnittelema. Se oli sukua Iso-Haukan laudoitukselle. Pihan puolella oli kaksi kuistia. Rakennus oli vuonna 1909 saanut lisäsiiven tontin länsilaidalle. Siinä oli kaksi pientä keittiötä ja kaksi huonetta sekä sisäänkäynnit. Toisen, tontin itärajalla olevan asuinrakennuksen jatkeena oleva ulkorakennus kääntyi nyt vielä tontin etelärajalle. Pihan lounaiskulmassa oleva ulkorakennus oli saanut tontin etelärajalla olevan siiven vuonna1906, jolloin rajalla ollut erillinen ulkorakennus oli purettu. Ulkorakennuksen länsisiipeä oli lyhennetty, samalla kun asuinrakennus sai pihasiiven. Pitkän rakennuksen kadun päädyn julkisivu oli vuonna 1911 saanut Leonard Ahdin suunnitteleman jugendvivahteisen vuorilaudoituksen, joka oli samanhenkinen kuin Naulan pitkän rakennuksen päädyllä. Vuonna 1935 kadun varressa olevan asuinrakennuksen leivintupa muutettiin keittiöksi.

Rakennukset tuhoutuivat talvisodan pommituksissa. Nykyinen rapattu, omakotitalo on vuodelta 1950. Se on Kaino Karin suunnittelema. Rakennus edustaa ajankohdan rakennustapaa. Ulkorakennus tontille on suunniteltu vuonna 1987 ja pystytetty 1990 luvun lopussa.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Rapattu omakotitalo, joka on rakennettu 1950 (Kaino Kari). Tontin alkuperäiset rakennukset tuhoutuivat talvisodan pommituksissa. Alkuperäiset asuinrakennukset ovat sijainneet kadun varressa. Vähämalminkatu ei jatkunut nykyiseen tapaan Eteläpitkäkadulle, vaan tontit muodostivat umpinaisen korttelin.

Ulkorakennus
Uudisrakennus 1990-luvun lopusta