Hannu

Historiaa

Hannun tontti kuului vuonna 1756 Bångille. Tontin 187 lähellä oli vuonna 1800 läntinen tullihuone. Tontti kuului tullinhoitaja Matti Bjungille samoin sillä olevat pienet navettarakennukset. Tullinhoitaja mainittiin köyhäksi. Tontin 187 kohdalla mainittiin myös nimi Lansi. Tontti kuului entiselle tullinhoitaja Michel Forsmanille. Hänellä oli yli tynnyrinala peltoa, lisäksi niittyä, ruoka-aitta, riihi, lato ja ranta-aitta. Hannun tontti 188 kuului entiselle porvarinleski Johanna Frändénille. Hänellä oli runsas tynnyrinala peltoa, lisäksi melko paljon niittyä, riihi ja lato, sekä ruoka-aitta.

Muutospiirustukset

Vuonna 1885 oli tontilla nykyistä Kauppakatua vasten oleva asuinrakennus ja toinen, nykyistä Anundilankatua vasten oleva ulkorakennus, sekä tontin pohjoisrajan suuntainen ulkorakennus ja neliöpohjainen yksihuoneinen leivintupa. Portti oli Anundilankadun puolella. Asemapiirroksesta selviää myös, että myöhempi elokuvateatterin paikka ei kuulunut sen enempää tähän kuin viereisiinkään tontteihin. Myöskään naapuritalon Hannun tontti ei ylettynyt Kuninkaankadun puoleisiin tontteihin asti. Vuonna 1893 paikalla oli perunamaa. Naapuritontin Kuurin muutospiirustukseen liittyvä asemapiirros vuodelta 1887 mainitsee välipaikalla olleen peltoa.

Kauppakadun puoleinen asuinrakennus oli paritupa, jossa oli yksi päätykamari. Huoneistoja oli kaksi, toisessa oli kaksi isoa huonetta ja pieni kamari sekä eteinen. Toisen muodosti päätykamari yksinään. Molempiin asuntoihin kuljettiin oman kuistin kautta. Suuremman asunnon kulmahuone oli hyvin valoisa. Sillä ikkunoita oli sekä Kauppakadulle, Anundilankadulle että pihan puolelle. Anundilankadun varren ulkorakennuksessa oli kaksi makasiinia, kellari, siihen liittyvä eteinen ja sauna, josta oli pieni ikkuna Anundilankadulle. Lisäksi oli pieni lautavaja sekä suunnitelmissa lisää vajoja rakennuksen jatkoksi. Pihan leivintupa palveli kaikkea ruuanlaittoa, siellä oli paitsi leivinuuni, myös ainoa keittämiseen sopiva tulisija. Asuinrakennus oli vuorattu alaosastaan leveällä vaakalaudoituksella, ullakko-osa sileällä laudoituksella. Ikkunat olivat kuusiruutuiset ja niiden vuorilaudoitus klassistinen. Jokaisen katusivun ikkunan yläpuolella oli kaksiruutuinen ullakon ikkuna.

Vuodelta 1893 on John Fredr. Lindegrenin laatima muutospiirustus. Sen mukaan ulkorakennuksen päähän tehtiin käymälä ja pihasivulle kylkiäiseksi halkovaja. Kadunvarsirakennus sai kuistin. Eniten muuttui Anundilankadun varren rakennus, jossa ennen oli ollut kamari, sauna ja eteinen, sekä kaksi makasiinia ja halkovaja. Nyt rakennus muutettiin asuinrakennukseksi ja siihen tuli keittiö ja eteinen, ja näiden toiselle puolelle yksi, sekä toiselle kaksi asuinhuonetta. Rakennus sai uusrenessanssivuorauksen, jossa seinäpinta oli jaettu kolmeen osaan. Neliruutuisten ikkunoiden vuorilaudoitus koostui suorista lista-, ja hammaslista-aiheista.

Vuonna 1899 tehtiin Otto F. Holmin suunnitelmien mukaan pakarituvan laajennus, jossa leivintuvan pinta-ala vähän pieneni, mutta rakennukseen saatiin kaksi erillistä huonetta. Pienenä pulmana oli tontin kaivo, joka jäi osittain uuden kamarin ja sen kuistin alle, mutta piirustuksessa on esitetty, kuinka kaivoa kaikesta huolimatta voitaisiin käyttää.

Vuonna 1900 rakennettiin ulkorakennus myöhemmälle elokuvateatterin paikalle. Tässä vaiheessa rakennuspaikka liittyi selvästi tähän tonttiin. Ulkorakennukseen tuli talli, navetta käymälät ja kaksi lautarakenteista varastoa. Anundilankadun pääty oli piirretty komeaksi uusrenessanssityyliseksi asuinrakennuksen päädyksi. Siinä oli kaksi valeikkunaa, ullakon ikkuna ja päätykoristeina hevosenpäät. Piirustus on Arvi Forsmanin laatima. Häntä olivat ehkä innostaneet seminaarin uudet rakennukset.

Kauppakadun varren asuinrakennusta laajennettiin vuonna 1902. Anundilankadun suuntainen siipi korvasi paikalla aikaisemmin olleen rakennuksen. Siipeen tuli asuntoja. Katusivulla oli huoneita ja pihasivulla keittiöitä ja sisäänkäyntejä. Koko rakennus sai uusrenessanssijulkisivunsa vuonna 1902. Suunnitelmat laati Arvi Forsman. Itse asiassa ikkunan kehyslistoitus oli samanlainen kuin alun perin ulkorakennuksen päätyyn paria vuotta aikaisemmin suunniteltu. Rakennuksen kulmaan tuli liikehuoneiston ovi ja molemmille sivuille myös pari muuta ovea, mutta ei näyteikkunoita. Vuonna 1905 tehtiin ensimmäiset näyteikkunat, ne olivat korkeat ja leveät, kaksiosaiset, ja liittyivät kulmahuoneeseen. Samassa yhteydessä tontille tehtiin uusrenessanssiaiheinen portti. Kuninkaankadun siipeen tehtiin pihan puolen laajennus vuonna 1924.

Vuonna 1908 tehtiin pihalla olevaan pienen leivintupa- ja asuinrakennuksen kylkeen pieni kivinen kylkiäinen, joka selostuksen mukaan oli elokuvateatterin konehuone. Suunnitelman laati Onni von Zansen. Ei ole tiedossa toteutuiko suunnitelma, sillä vuonna 1917, kun pakarin uunin yhteyteen oltiin lisäämässä muuripataa, ei tiilirakennuksesta ollut piirustuksessa jälkeäkään.

Elokuvateatteri tehtiin vuonna 1916. Elokuvateatterisaliin liittyi takana parvi ja edessä orkesterisyvennys mykän filmin säestäjiä varten. Rakennuksessa oli myös liikehuoneisto ja toisessa kerroksessa kahvila. Kivisen rakennuksen julkisivu oli yksinkertainen ja jugendvaikutteinen. Elokuvateatterin suunnitelmat laati rakennusmestari J. A. Niemi. Kahvilasta tehtiin ajan mittaan asunto, ja vuonna 1931 rakennuksen ullakkokerrokseen tehtiin asunnon lisähuone.

Elokuvateatterirakennus tuhoutui talvisodan aikana. Uusi rakennettiin pian samalle paikalle Jaakko Tähtisen 4.9.1940 päiväämien piirustusten mukaan.

Vuonna 1953 tehtiin yhteen Anundilankadun puolella olevan rakennuksen asuinhuoneistoon kylpyhuone. Vuonna 1957 tehtiin suunnitelma, jossa Kauppakadun varren liiketiloihin ja osaan Anundilankadun varren liiketiloja olisi muutettu kaksikerroksisiksi parviratkaisun avulla. Näyteikkunoista tuli kahden kerroksen korkuisia ja liikehuoneistojen alapohja laskettiin kadun tasalle. Liikkeitä oli silloin kuusi: parturi, matkatoimisto Area, kemikalio, valokuvausliike ja kangas- ja trikooliike. Vuonna 1971 tehtiin rakennuksen lopuistakin tiloista liiketiloja. Anundilankadun puolella vielä olleen asunnon kaikki väliseinät poistettiin ja alapohja laskettiin kadun tasalle. Kaikki tilat liitettiin yhdeksi isoksi myymälätilaksi. Myymälään tehtiin myös samanlainen parviratkaisu, kuin Kuninkaankadun puolella oli toteutettu aikaisemmin. Erilliseksi jäi katutasoon vielä pieni parturitila. Sen yläpuolella oleva tila liitettiin toisen liikkeen parvikerrokseen. Uudistusten tieltä väistyivät katusivujen viimeiset viisi T-jakoista ikkunaa ja alkuperäinen julkisivujäsentely: korkea kivijalka, kaksijakoinen, listojen erottama vuorilaudoitus, jossa alaosassa oli pysty-, yläosassa vaakalaudoitus.

Vuonna 1980 jaettiin liikerakennus lopullisesti kahteen kerrokseen.

Nykytilanne

Liikerakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus 1800-luvun lopulta, liiketiloja, uusrenessanssivuoraus, satulakatto, näyteikkunoita. Alun perin yksikerroksinen rakennus oli muodostunut kaksikerroksiseksi vähin erin 1957 alkaneen muutosprosessin aikana (Kaino Kari).

Elokuvateatteri
Rapattu kivinen elokuvateatteri vuodelta 1940 (Jaakko Tähtinen), jolloin se rakennettiin uudelleen talvisodan pommituksissa tuhoutuneen elokuvateatteri Titanian tilalle.