Hakkri

Historiaa

Hakkrin tontti kuului vuonna 1756 Gabriel Laihanderille. Vuonna 1800 tontti kuului suojelusmies Bertil Grönlundille, joka katsottiin köyhäksi.

Muutospiirustukset

Tontin rakennuksia koskeva muutospiirustus on vuodelta 1886. Tontilla oli kolme rakennusta: asuinrakennus tontin itärajalla, lähellä jokea, pihan keskipaikkeilla oleva pieni asuinrakennus sekä tontin länsirajalla oleva ulkorakennus. Itärajan asuinrakennuksessa oli keskellä tupa, jossa oli iso leivinuuni. Tuvan molemmin puolin oli melko isot huoneet. Sisäänkäynnin edessä oli lautainen, pulpettikattoinen kuisti. Pienemmässä asuinrakennuksessa oli kaksi erillistä huonetta, joihin molempiin oli oma sisäänkäynti ja sen edessä pieni kuisti. Ulkorakennuksessa oli navetta ja lato. Asuinrakennuksissa oli leveä vaakalaudoitus ja kuusiruutuiset, klassistisella listoituksella ympäröidyt ikkunat. Myös ulkorakennus oli vaakalaudoitettu. Navetan ikkunat olivat vinoruutuiset.

Vuonna 1893 haluttiin tontin itärajalla olevan asuinrakennuksen joenpuoleiseen päätyyn rakentaa pulpettikattoinen vaja. Vuonna 1898 suunniteltiin suurempia muutoksia. Tarkoituksena oli yhdistää kaksi olemassa olevaa asuinrakennusta sekä tehdä uusi ulkorakennus entisen tilalle. Itärajalla olevan asuinrakennuksen jatkeeksi tulisi sauna ja huone sekä eteinen. Joen varressa olevan rakennuksen päähän tehtäisiin huone, pieni kamari ja eteinen niin, että se muodostaisi kulman itärajalla olevan rakennuksen kanssa. Ulkorakennus tehtäisiin kivestä ja siihen tulisi talli, navetta, käymälä, lato ja makasiini. John Fred. Lindegrenin laatimassa piirustuksessa asuinrakennuksen julkisivu on kuvattu pystylaudoitetuksi ja ikkunat kaksijakoisiksi. Niitä kiertää klassistinen listoitus. Ulkorakennus on ajateltu rapattavaksi. Suunnitelma jäi toteutumatta.

Vuonna 1908 oli Arvi Leikari suunnitellut muutoksia. Tarkoituksena oli laajentaa joen varressa olevaa asuinrakennusta pihan puolelta siivellä, johon tulisi asuinhuone, keittiö ja eteinen. Lisäksi tehtäisiin yksi uusi keittiön liesi olemassa olevaan osaan rakennusta. Tämäkin lisäys jäi toteutumatta. Tontin itärajalla olevaan asuinrakennukseen tehtäisiin uusi sisäänkäynti, uusi keittiön liesi ja kaakeliuuni. Huonejakoa muutettaisiin niin, että asuntoja saataisiin lisää. Vanhan, puisen ulkorakennuksen tilalle suunniteltiin jälleen isompaa tiilistä.

Vuonna 1932 suunniteltiin joen varressa olevan, salin, olohuoneen ja pienen keittiön käsittävän, rakennuksen laajentamista keittiön kohdalta, joen puolelta.

Vuonna 1956 oli vuorossa tontin länsirajalla oleva tiilinen ulkorakennus. Rakennukseen tehtiin sauna ja autotalli. Ennalleen jäivät käymälä ja pari varasto-osaa.

Hakkrin tontin itärajalla olevaa asuinrakennusta koskeva muutospiirustus on vuodelta 1962. Rakennusta pienennettiin purkamalla joenpuoleisesta päästä huoneen ja eteisen sekä kuistin käsittänyt osa. Jäljelle jäävässä osassa kunnostettiin kahden huoneen ja keittiön sekä huoneen käsittävät asunnot. Molempien sisäänkäyntien edessä on pieni pulpettikattoinen kuisti. Puulämmitys säilyi, mutta asuntoihin tuli sähköhellat. Vesijohtoa asuntoihin ei tullut. Rakennuksen vuoraus on esitetty kapeaksi vaakalaudoitukseksi. T-jakoisten ikkunoiden ympärillä on hyvin kapea listoitus.

Vuonna 1963 tehtiin taas muutoksia. Pari vuotta aikaisemmin korjatun rakennuksen isompi huoneisto otettiin huutokauppakamarin käyttöön. Yhden huoneen asunto sen sijaan säilyi asumiskäytössä. Tontin länsirajalla olevaan ulkorakennukseen tehtiin sauna, kattilahuone, WC sekä autotalli. Rakennukseen jäi vielä kaksi puusuojaa.

Vuonna 1980 tehtiin joenvarren rakennuksen kuistiosaan laajennus, johon tuli WC.

Nykytilanne

Lännenpuoleinen asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, peiterimavuoraus, satulakatto

Idänpuoleinen asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuinrakennus, uurrettu vaakalaudoitus, satulakatto

Ulkorakennus
Rapattu ulkorakennus.