Fiilar

Historiaa

Tontti oli vielä 1700-luvun puolivälissä rakentamaton ja osa kaupungin tupakkaviljelystä. Vuonna 1800 mainitaan Fiilarin tontin omistajaksi kyläkauppiaan leski Maija Pajeng, joka oli köyhä. Tontin vanhimmat rakennukset ovat tämän mukaan 1700-luvun jälkipuoliskolta.

Palovakuutukset ja muutospiirustukset

Vuonna 1883 tehdyssä palovakuutusasiakirjassa on tontin omistajaksi merkitty merimies Johan Stenroos. Tontilla oli kaksi asuinrakennusta Itäkadun varrella sekä neljä ulkorakennusta, joista yksi oli rakennettu kulmittain kiinni eteläisempään asuinrakennukseen. Eteläisempi asuinrakennus oli paritupa, jonka eteläpäähän oli lisätty yksi peräkamari. Tiloja oli sali, kaksi kamaria, leivintupa ja eteinen. Pohjoisempi asuinrakennus oli pohjaltaan yksittäistupa, jossa olivat pesutupa, kamari ja eteinen. Palovakuutusasiakirjan mukaan rakennukset oli pystytetty muinaisena aikana.

Päärakennus Itäkadun varressa oli vuoraamaton, mutta punaiseksi maalattu ja lautakattoinen. Huoneita oli sali, kaksi kamaria ja leivintupa sekä eteinen ja kuisti. Tulisijoja oli kolme kaakeliuunia ja leivintuvan uuni. Pienempi kadunvarren rakennus oli lautakattoinen, maalaamaton sekä laudoittamaton. Siinä oli pesutupa, kamari ja eteinen. Tulisijoja oli kaakeliuuni ja liesi, jossa oli pesutuvan uuni.

On oletettu, että nämä kaksi asuinrakennusta voisivat olla peräisin tontin ensimmäisestä rakennusvaiheesta 1700-luvun loppupuoliskolta. Vuoden 1890 piirustuksessa on tontin etelärajalla toinen paritupa, joka on itäpäästään kiinni päärakennuksen vanhimman osan kanssa. Palovakuutuksen ottamisen aikaan oli paikalla vielä ulkorakennus, jossa oli hirsinen ruoka-aitta, talli, liiteri sekä lautarakenteinen käymälä lautaa. Mahdollista on, että ulkorakennus myöhemmin muutettiin asuinrakennukseksi. Tontilla oli vielä pari pientä ulkorakennusta, tontin keskellä hirrestä ja laudasta tehty vanha, harmaa rakennus, joka käsitti ladon ja liiterin. Etelärajalla oli erillinen, vanha, harmaa navetta. Lisäksi tontilla oli lautakattoinen kellari. Tontin länsiosa oli puutarhana ja etelärajalla oli lauta-aita. Portti oli kahden Itäkadun puoleisen rakennuksen välissä.

Vuonna 1886 tehdyssä piirustuksessa on päärakennuksen vanhimman parituvan eteen tullut ulos työntyvä keittiö. Myös nykyinen, tontin pohjoislaidalla oleva pitkä ulkorakennus on samalta ajalta.

Vuonna 1888 John F. Lindegren suunnitteli asuinrakennuksen koristeelliset uusrenessanssijulkisivut. Samassa yhteydessä oli tarkoitus purkaa erillinen leivintuparakennus, rakentaa asuinrakennuksen jatkeeksi Itäkadun puolelle uusi leivintupa, pari kamaria ja kuisti sekä järjestää portti tontin pohjoisrajalle. Ulkorakennuksen itäpäästä olisi osa pitänyt purkaa pois ja vastaavasti lisätä pari makasiinihuonetta rakennuksen toiseen päähän. Suunnitelmasta toteutuivat vain julkisivut.

Vuonna 1893 otettiin uusi palovakuutus. Talon omistajana oli silloin rakennusmestari Maurus Isaksson. Palovakuutuksen mukaan päärakennus on vuonna 1886 korjattu, laudoitettu, maalattu öljymaalilla sekä katettu huovalla. Rakennuksessa on kahdeksan asuinhuonetta ja kolme eteistä. Tulisijoja on kuusi kaakeliuunia ja kaksi keittiön uunia, joissa on hella. Pienempi Itäkadun puolen rakennus on vuonna 1890 osaksi rakennettu uudelleen ja pantu hyvään kuntoon, laudoitettu, maalattu öljymaalilla sekä katettu huovalla. Lisäksi rakennukseen on tehty lautakuisti. Rakennuksessa on leivintupa uuneineen ja kamari, jossa on kaakeliuuni.

Vuonna 1886 oli tehty uusi ulkorakennus, joka oli osaksi hirttä, osaksi lautaa. Se oli maalaamaton ja katettu laudalla. Rakennuksessa oli talli ja navetta, joissa heinäparvi, käymälä ja lantala sekä puuvaja. Vanhat ulkorakennukset olivat saaneet väistyä.

Vuonna 1898 laajennettiin päärakennusta länsiosastaan Maurus Isakssonin suunnitelman mukaan siten, että vanhat parituparakennukset jäivät pihan puolelta laajennuksen sisään. Päärakennus on säilynyt Maurus Iisakssonin suunnittelemassa uusrenessanssiasussa, kun taas pienempi asuinrakennus John F. Lindegrenin suunnitteleman asun mukainen.

Vuonna 1922 haluttiin tontin aitaan avata kolme kioskia, joista toteutui ainakin yksi.

Vuonna 1978 suunniteltiin asuntojen nykyaikaistamista. Muutoksia ja kunnostuksia on tehty vähitellen 1980- ja 1990-luvulla. Myös ullakkotiloja on otettu käyttöön asunnon aputiloina. Kiinteistössä on tällä hetkellä neljä asuntoa.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, länsiosa ja nykyinen uusrenessanssivuoraus vuonna 1889 (Maurus Isaksson)

Pieni asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, uusrenessanssivuoraus vuonna 1888 (John F. Lindegren), satulakatto

Ulkorakennus
Vaakalaudoitettu ulkorakennus vuodelta 1886

Portti
Uusittu vanhan malliseksi.