Berg

Historiaa

Bergin talon omisti 1756 Bernsténin leski. Vuonna 1800 se kuului kultaseppä Samuel Vesanderille

Palovakuutukset

Palovakuutuksen otti 1850 maaviskaali Henrik Gudmund Reinholm. Päärakennus oli Kuninkaankadun varrella ja tontille kuljettiin rakennuksen läpi porttikäytävän kautta. Ulkorakennus oli kulmarakennus tontin itä- ja eteläsivuilla. Päärakennus oli hyvässä kunnossa. Se oli rakennettu uusista materiaaleista vuonna 1815, laudoitettu ja öljymaalilla maalattu vuonna 1825. Rakennuksessa oli eteinen, sali, kolme kamaria, keittiö, ja makasiini sekä lisäksi porttikäytävä. Rakennuksen alla oli holvattu kellari. Rakennuksessa oli myös lautakuisti, jossa oli kolme ikkunaa ja oven yläpuolella vielä kaksiosainen ikkuna. Kolmesta komerosta yhdessä oli ullakon porras. Lisäksi makasiinissa oli oma ullakonporras, jossa oli kaide. Ikkunoita oli 12 tavallista ja yksi valeikkuna, ullakon ikkunoita oli kaksi. Väliovet olivat puoliranskalaisia ja niitä oli kuusi. Portissa oli erillinen kulkuportti, kaksinkertainen lauta oli portin rakenne. Makasiinin ovena oli kaksinkertainen lautaovi, lisäksi oli kaksi yksinkertaista lautaovea. Kamareista yksi oli tapetoitu paperitapetein. Uuneista yksi oli litteä ruskeaksi lasitettu, kaksi pylväsuunia, myös ruskeita, sekä yksi tiilinen uuni. Keittiön liedessä oli leivinuuni. Savupiippuja rakennuksessa oli neljä.

Ulkorakennus oli osittain hirrestä, osittain laudasta. Rakennus oli tehty edellisenä vuonna, sitä ei ollut laudoitettu, mutta se oli punamullalla maalattu. Tiloja oli eteinen, pesutupa, kolme liiteriä, navetta, talli ja kaksi käymälää sekä kaksi sontaruumaa. Pesutuvassa oli uuni. Rakennuksessa oli kaksi isompaa ja kaksi pienempää Ikkunaa, lisäksi joukko ovia ja luukkuja kaksinkertaista sekä yksinkertaista lautaa.

Vuonna 1885 tehtiin uusi vakuutuskirja. Talon omisti silloin kelloseppämestari H. V. Hastell. Päärakennus oli saanut tiilikaton. Asuinhuoneita oli viisi, lisäksi keittiö, eteinen ja kuisti. Keittiön tulisija oli nyt kaakeloitu, ja siinä oli rautahella sekä paistinuuni. Toisessa asuinrakennuksessa, joka oli tontin itärajalla ja joka oli rakennettu vuonna 1849, oli vuoraamaton ja maalaamaton, oli kaksi asuinhuonetta ja leivintupa sekä kuisti. Myös leivintuvan uuni oli päällystetty lasitetulla kaakelilla. Nähtävästi pesuhuoneesta oli tehty leivintupa ja parista makasiinista tai muusta ulkorakennuksen huoneesta asuinhuoneita. Ulkorakennussiivessä, tontin etelärajalla, oli nyt puuvaja, navetta, lantala ja kaksi käymälää sekä talli, jossa oli heinäparvi. Lisäksi mainittiin puuvaja, joka oli lautaa. Se oli rakennettu vuonna 1881 ja maalattu punaiseksi.

Muutospiirustukset

Tonttia koskevat vanhimmat muutospiirustukset olivat vuodelta 1881. Tontilla oli asuinrakennus Kuninkaankadun varrella, asuin- ja ulkorakennus tontin itärajalla ja ulkorakennus tontin etelärajalla. Katusivu oli katettu yhtenäisesti tiilikatolla ja siinä oli rakennuksen läpi kulkeva porttikäytävä. Pihasiivessä oli lautakatto. Ulkorakennusosaa korjattiin ja joitakin lautaseiniä korvattiin hirrellä ja ulkorakennuksen tontin pohjoisrajalla olevaa ulkorakennusta jatkettiin yhdellä huoneella. Tontin itärajan rakennuksessa oli ulkorakennustilojen lisäksi ollut leivintupa, mutta nyt haluttiin porttia lähellä olevat kaksi makasiinia muuttaa asuinhuoneiksi. Vuonna 1882 avattiin toiseen näistä huoneista katusivulle liikehuoneiston pariovi. Sen eteen tuli korkeat, kahdelta puolelta kuljettavat, kadun suuntaiset portaat. Katusivun ikkunat olivat kuusiruutuisia ja niiden vuorilaudoitus oli klassistinen. Jokaisen ikkunan yläpuolella oli kaksiruutuinen ullakon ikkuna. Julkisivuun kuuluva portti oli yläosastaan samaan tapaan kaareva kuin Kirstin portti. Ajoportin vieressä oli matalampi käyntiportti. Samana vuonna otettiin lisää itärajan rakennuksesta asumiskäyttöön. Entisestä leivintuvasta tuli kamari ja siihen tehtiin kaakeliuuni. Leivintupa siirtyi siitä seuraavaan, entiseen varastohuoneeseen. Kadun suuntaisen rakennuksen eteiseen haluttiin myös tehdä kaakeliuuni. Rakennus oli paritupa, jonka molemmissa päissä oli päätykamari. Seuraava muutospiirustus oli vuodelta 1885. Kuninkaankadun varressa olevan rakennuksen porstuakamari oli toiminut keittiönä, mutta nyt hellan paikalle haluttiin tehdä posliinikaakeliuuni. Huone varustettiin kellosepän verstaaksi ja myymäläksi. Myymälään avattiin kadulta pariovet, joiden yläosassa oli lasit. Sisäänkäynnin eteen tuli kahdelta puolelta kuljettava porras, joka ensin tehtiin puusta, mutta joka oli myöhemmin tarkoitus korvata valurautaisella portaalla. Kuninkaankadun julkisivun ikkunat muutettiin ajanmukaisiksi, nelijakoisiksi. Sekä laudoitus että ikkunoiden vuorilaudoitus säilyi klassistisena. Keittiö siirrettiin kuistille. Osa kuistista säilyi edelleen lautakuistina.

Vuodelta 1897 on muutospiirustus, joka koskee läpikuljettavan portin vieressä olevaan pieneen huoneeseen avattavaa liikehuoneiston ovea ja ikkunaa.

Vuonna 1904 tehtiin muutoksia Kuninkaankadun varrella sijaitsevan Bergerin rakennuksessa. Julkisivuja varten oli Arvi Forsmanin laatimissa piirustuksissa esitetty uusrenessanssiasua. Kaikki ei kuitenkaan toteutunut aivan suunnitelman mukaan. Rungoltaan paritupapohjaisessa, molemmista päistä päätykamarilla jatketussa ja pihan puolelta kuistin yhteyteen sijoitetulla keittiöllä laajennetussa rakennuksessa oli keskimmäisen kamarin kohdalla ollut liikkeen sisäänkäynti, mutta nyt liikehuoneiston paikkaa siirrettiin toiseen saleista. Huoneen perältä erotettiin väliseinällä osa kaupan takahuoneeksi. Liikehuoneistoon tuli myös korkeat näyteikkunat oven molemmin puolin. Pihan puolelle järjestettiin lisää sisäänkäyntejä. Porttikäytävää lähinnä olevaan päätykamariin tehtiin ikkunan paikalle ovi ja keittiön toiselle puolelle lisättiin toinen kuistimainen sisäänkäynti, josta pääsi suoraan keittiöön. Muutostöiden yhteydessä tehtiin myös muutama uusi tulisija, mm. kahden huoneen uunit muutettiin huoneiden kadun puoleisista nurkista rakennuksen harjan kohdalle.

Ulkorakennusrivin kadun puoleisessa päädyssä oli piirustuksen mukaan liikehuoneisto, johon oli katuovi ja näyteikkuna. Huoneesta pääsi kahteen perättäiseen kamariin ja niitä seuraavaan leivintupaan, johon oli myös sisäänkäynti pienen kuistin kautta pihalta. Seuraavat tilat olivat lautavajoja. Tontin perällä olevassa siivessä oli talli ja navetta ja niiden välissä kaksikerroksiset käymälät sekä vielä kolme vajaa.

Ulkorakennusrivin päädyssä olevan liikkeen julkisivua varten tehtiin vuonna 1923 kaksikin julkisivuehdotusta, toisen laatijana oli William. V. Williams ja toisen Maurus Isaksson. Näistä jälkimmäinen toteutettiin. Seuravana vuonna rakennukseen suunniteltiin tulisijamuutoksia.

Vuonna 1937 rakennuksen katujulkisivulle tuli näyteikkunoita ja liikkeen sisäänkäyntejä koko julkisivun matkalle. Ennestään oli sisäänkäyntejä ollut yksi ja sen molemmin puolin näyteikkunat. Vuonna 1939 tehtiin laajennuksia kadunvarsirakennuksen pihan puolelle. Vuonna 1955 tuli rakennukseen keskuslämmitys. Pannuhuone sijoitetaan talon alle kellariin. Uunit joutivat pois.

Nykytilanne

Kuninkaankadun varren läntinen rakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, nykyisin liiketalo, rakennettu vuonna 1815, uusrenessanssivuoraus vuonna 1904 (Arvi Forsman), satulakatto, näyteikkunat

Kuninkaankadun varren itäinen rakennus
Pitkänurkkainen asuin- ja liikerakennus, rakennettu vuosina 1815 ja 1849, kapea vaakalaudoitus, ulkoasu 1923 (Maurus Isaksson), satulakatto

Ulkorakennus
Pitkänurkkainen ulkorakennus vuodelta 1849.