UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Talon omisti vuoden 1800 veroluettelon mukaan porvari Joseph Reilander. Hänellä oli myös peltoa, niittyä, ruoka-aitta, osuus riiheen ja latoon sekä ranta-aitta ja lastauslaituri. Hän omisti myös laivanosuuksia.

Palovakuutukset

Palovakuutuksen ottajana vuonna 1847 oli kappalainen Carl Hacklin. Rakennuksia oli tontilla silloin kolme: päärakennus Kauppa- ja Anundilankadun varrella, ulkorakennus Anundilankadun varrella asuinrakennuksen jatkeena ja tontin itärajalla pieni asuinrakennus päärakennuksessa kiinni. Suurin osa pihasta oli aidattuna puutarhana. Päärakennus oli rakennettu vuonna 1820, laudoitettu vain nurkista ja maalattu punamullalla. Ikkunoita oli yksitoista neliruutuista. Rakennuksissa oli lautakatto. Päärakennuksessa oli katettu porttikäytävä, kaksi eteistä, kaksi salia ja kolme kamaria, leivintupa sekä kaksi makasiinia. Rakennuksen alla oli holvattu kellari. Eteisen ovi oli pariovi, jonka yläpuolella oli ikkuna. Ulko-ovi oli lautainen pariovi ja sen yläpuolella oli ikkuna. Väliovet olivat puoliranskalaisia. Lisäksi oli kaksi lautaovea ja neljä komeron ovea. Ullakon porraskomeroon oli myös kaksi lautaovea. Viidessä huoneessa oli paperitapetit, rinta- ja jalkalistat sekä kattolista. Yhdessä huoneessa on 1 1/4 kyynärää korkea lautainen paneeli. Kaikki paneloinnit ja listoitukset ovat öljymaalattuja. Kaakeliuuneista kaksi oli nelikulmaista, ja ruskeaksi lasitettua, yksi nelikulmainen, yksi pylväsuuni sekä yksi pyöreä. Ulkorakennus on tehty uusista materiaaleista vuonna 1845. Laudoittamaton rakennus on punaiseksi maalattu. Siinä on vaunuvaja, puuvaja, talli, navetta ja liiteri. Pieni asuinrakennus on vanha leivintupa. Ikkunoita rakennuksessa on kaksi.

Vuoden 1852 tarkastuksessa todetaan, että sitten palovakuutuksen ottamisen on päärakennus laudoitettu porttiin asti ja maalattu öljymaalilla. Ikkunat oli vaihdettu isompiin kuusiruutuisiin. Pastorin leski Sofia Hacklinin aikana vuonna 1862 purettiin pihan puolella oleva leivintuparakennus, jonka tilalle tehtiin aita.

Vuonna 1876 pastorin leski otti talolle uuden vakuutuksen, koska tontille oli rakennettu uusi leivintuparakennus. Se oli pystytetty vuonna 1863, rakennus oli maalaamaton ja laudoittamaton. Tiloja oli leivintuvan lisäksi kamari, jossa oli kaakeliuuni. Rakennukseen kuului myös kuisti. Uusi leivintuparakennus sijaitsee tontin sisäosassa, lähellä ulkorakennusta ja osaksi puutarha-aidan sisäpuolella. Päärakennuksessa mainitaan samaan aikaan olleen kaksi kuistia. Selviää, että puretun asuinrakennuksen kuistista oli tehty puretun rakennuksen paikalle kellarin halssi, jota ei vakuutettu.

Vuonna 1893 ottaa uuden vakuutuksen talon silloinen omistaja merikapteeni J. H. Ståhlsberg. Päärakennus mainitaan nyt laudoitetuksi ja öljymaalilla maalatuksi ja asvalttihuovalla katetuksi. Huoneina ovat viisi asuinhuonetta ja kaksi keittiötä ja eteinen. Vanhat makasiinit on muutettu keittiöksi. Rakennukseen on tehty uusi kivijalka kiilatuista kivistä, sekä neljä uutta posliinikaakeliuunia, Ikkunat oli vaihdettu suuremmiksi ja ajanmukaisemmiksi. Yksi huone on tehty liikehuoneeksi ja varustettu kulmasisäänkäynnillä sekä kivisillä portailla. Myös lattiat, välikatot sekä osa ovista oli uusittu. Lisäksi sisustus on maalattu ja tapetoitu. Pihan puolelle on rakennettu osittain uusi ulkorakennus. Kellarin halssina toiminut entisen leivintuvan osa on nyt muodostunut osaksi uutta varastorakennusta, joka on rakennettu osittain hirrestä, osittain laudasta. Rakennus on kattohuovalla katettu ja maalattu öljymaalilla. Rakennuksessa on neljä makasiinia. Vuonna 1863 tehty pakarirakennus on nyt maalattu punamullalla, ja se on edelleen lautakattoinen. Anundilankatua vasten olevassa ulkorakennuksessa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia. Vanhankirkonkatua vasten oleva aita on maalattu vesimaalilla ja siinä on portti. Hieman entisestä pienentynyttä puutarhamaata ympäröi öljymaalattu säleaita. Puutarhassa mainitaan marjapensaiden lisäksi olevan muutamia hedelmä- ja lehtipuita.

Vuonna 1906 oli käynnissä lisävakuuttamista vaativia korjaustöitä.

Muutospiirustukset

Vanhin Anundilaa koskeva muutospiirustus on John Fredr. Lindegrenin laatima vuodelta 1892. Tontilla oli Anundilankadun ja Kauppakadun kulmassa asuinrakennus, jonka jatkeena oli Anundilankatua vasten ulkorakennusrivi. Toinen ulkorakennus oli Kauppakadun puolella ja pihan keskellä oli vielä pieni erillinen ulkorakennus. Osa pihasta oli rajattu puutarhaksi. Muutoksen yhteydessä avattiin asuinrakennuksen kulmaan liikkeen ovi ja pihan puolelle rakennettiin uusi keittiö sekä kaksi sisäänkäyntiä. Kauppakadun puolen ulkorakennuksessa oli portin pielessä hirsinen makasiini, jonka jatkeena oli yksi lautavaja. Nyt rakennettiin uusi lautavaja ja uusi hirsinen makasiini. Julkisivupiirustus osoittaa, että Kauppakadun puolen makasiini ja asuinrakennus olivat edelleen saman katon alla. Koko julkisivu oli tarkoitus muuttaa edustavaan uusrenessanssiasuun. Myös makasiiniin oli tarkoitus tehdä ristijakoiset ikkunat asuinosan tyyliin ja kaikkiin ikkunoihin samanlainen, koristeellinen listoitus. Myös portti oli samaa tyyliä. Ulkorakennus oli pystylaudoitettu.

Vuonna 1905 halutaan tontin itärajalla olevaa ulkorakennusriviä jatkaa siten, että se ylettyy Vanhankirkonkadulle asti. Katupäätyyn tulee ikkuna, ja päädystä tulee asuinrakennuksen päätyä muistuttava.

Vuodelta 1906 on Onni von Zansenin tekemä muutospiirustus. Anundilankadun puoleinen ulkorakennus halutaan korvata asuinosalla. Samalla tulee purettavaksi pihalla ollut leivintuparakennus ja sen kyljessä ollut käymälä. Tontin itärajalle ulkorakennukseen esitetään nyt toisenlaista jatketta kuin vuotta aikaisemmin. Ulkorakennus rakennettaisiin kivestä ja siihen tulisivat mm. karjasuoja ja käymälä. Asuinrakennuksen kulmassa olevaa liikehuoneistoa laajennetaan ja siihen tulee näyteikkuna molemmille katusivuille. Huoneiden tulisijat uusitaan. Kuninkaankadun makasiini ja siihen liittyvä ulkorakennus ovat erillisinä. Portti on makasiinin ja asuinrakennuksen välissä. Portista sekä asuinrakennuksen julkisivuista esitetään jugendtyylistä. T-jakoisten ikkunoiden yläosa on jaettu kaartuvilla välipuitteilla kolmeen osaan. Ikkunoiden kehyslistoitukset sekä seiniä jäsentävien pilasterien koristelu ovat jugendtyylisiä. Kulmaoven yläpuolelle tulee pieni torniaihe ja pitkälle Anundilankadun julkisivulle frontoni. Frontonin kohdalle tulee kolmiosainen ikkuna, jonka yläpuolelle samoin kuin rakennuksen päätyyn tulee kolmiosainen ullakon ikkuna. Myös näyteikkunat ovat kolmiosaisia. Pitkien sivujen ullakko-osuuden koristelu säilyy uusrenessanssiasuisena, ja samanlaisella aiheella jatketaan myös Anundilankadun uudisosassa. Muuten rakennuksen vuorilaudoitus uusitaan kapeaksi vaakalaudoitukseksi. Kolmijakoisuudesta luovutaan.

Vuonna 1908 jatketaan kivistä ulkorakennusta Vanhankirkonkadulle asti. Päätyyn tulee ikkunat. Uusi osa on pulpettikattoinen. Lisäksi tehdään pieni, lautainen, pulpettikattoinen sekä katusivultaan vanhan kaltainen ulkorakennussiipi Vanhankirkonkadun puolelle. Uusi ulkorakennus on hillitysti jugendaiheinen. Piirustukset laati L. Ahti. Seuraavana vuonna tehtiin asuinrakennukseen Vanhankirkonkadun puolelle pieni kuisti, josta oli kulku kadulle. Jugendyksityiskohdille oltiin uskollisia.

Vuonna 1914 on esitetty Kauppakadun varren makasiinin muuttamista liikehuoneeksi. Jugendtyylisen ulkoasun ja siihen liittyvän portin on suunnitellut Jalmari Karhula. Toisin kuin Zansenin viehkeät plastiset kasviornamentit, ovat Karhulan aiheet jäyhän kansallisromanttisia. Portissa on käytetty mm. Naulan portin konsoliaihetta.

Vuonna 1918 talossa on Rauman Raudan liike. Liiketiloja laajennettiin ja yhdistettiin. Arvi Leikari on suunnitellut näyteikkunat sekä Kauppakadun että Anundilankadun sivulle. Näyteikkunoiden kehysaiheet ja seiniä jaottelevat pilasterit seuraavat Karhulan jugend-muotokieltä. Vuonna 1920 otettiin ullakon tiloja käyttöön ja korotettu katto sai säterikaton piirteitä.

Vuonna 1932 tehtiin rakennukseen keskuslämmitys ja kellariin kaivettiin pannuhuone, sekä varasto- ja arkistotiloja.

Vuonna 1958 karsittiin rakennuksen julkisivun yksityiskohtia ja sisäänkäynnit vedettiin ajan tapaan sisälle. Näyteikkunoista tuli yksiosaisia ja muista ikkunoista vaakajaolla kahteen osaan jakautuvia. Ikkunoiden kehyslistoituksesta tuli hyvin yksinkertainen. Myymälätilojen yhdistäminen jatkui ja kellaria laajennettiin. 1960-luvulla uudistettiin pihan varastorakennuksia.

Liikekiinteistön vähittäiset muutokset ovat jatkuneet. Ullakon tiloja on otettu tarkemmin käyttöön, jolloin myös katonlappeita on nostettu pihan puolelta. Vuonna 1983 tehtiin suuri puinen varastorakennus tontin itälaidalle. Siihen liittyi Kauppakadun puolella myös uusi korkea portti, jossa on muistumia Karhulan aikanaan suunnittelemasta portista. Suunnitelmat laati Markus Bernoulli.

Nykytilanne

Asuinrakennus
Lyhytnurkkainen asuin- ja liikerakennus on 1800-luvun alkupuolelta, Kauppakadun puolella ja pihalla on myöhäinen uurrettu vaakalaudoitus. Anundilankadun puolella piirteitä John F. Lindegrenin 1892 suunnittelemasta uusrenessanssivuorauksesta ja Onni von Zansenin vuonna 1906 suunnittelemasta jugendasusta.

Ulkorakennus
Makasiini tehtiin tiilestä ja laudasta. Uusin osa on 1980-luvulta (Markus Bernoulli).

Portti
Suurikokoinen ajoportti on 1980-luvulta.