Ambla
Eteläpitkäkatu 13
Kiinteistötunnus 001-129-141
Historiaa
Vuoden 1756 asemakartan liitteen mukaan talon omistaja oli nimeltään Klöftedt. Vuoden 1800 veroluettelossa oli tontin toiseksi omistajaksi merkitty porvari Hens Jernberg, jolla oli peltoa, niittyä, ruoka-aitta, lato ja riihi. Toinen omistaja oli porvarinleski Leena Strandstén. Hänelläkin oli vähän peltoa ja niittyä.
Muutospiirustukset
Tontin kadunvarren asuinrakennusta koskeva, Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus on vuodelta 1900. Rakennus oli ennen muutosta koostunut paritupaosasta, siihen liittyvästä katetusta porttikäytävästä ja käytävän toisella puolella olevasta osasta, joka oli luultavasti hirsinen makasiini. Paritupaosassa oli kaksi isoa asuinhuonetta ja niiden välissä huone ja keittiö. Keittiön edessä oli kuisti. Nyt rakennusta haluttiin jatkaa porttikäytävän kohdalle tulevalla huoneella, keittiöllä ja eteisellä. Vanha makasiini purettiin ja portti tuli sen paikalle. Rakennus sai uuden kolmijakoisen vuorilaudoituksen. Ikkunat olivat T-jakoiset ja niiden kehyslistoitus uusrenessanssihenkinen. Porttirakennelmassa toistuivat julkisivun yksityiskohdat. Tontilla oli lisäksi rakennus, joka seurasi pihan etelä- ja itärajaa sekä erillinen rakennus lähellä tontin länsirajaa.
Vuodelta 1911 olevasta ulkorakennukseen kohdistuvasta muutospiirustuksesta selviää, että pihan eteläsivulla oleva ulkorakennus käsitti tallin, navetan ja ladon. Siihen liittyvä siipi tontin itälaidalla käsitti paitsi makasiinin myös asuinhuoneita. Pihan länsilaidalla ollut erillinen kaksihuoneinen rakennus haluttiin purkaa, ja korvata pihan perällä olevaan talli- ja navettariviin liittyvällä siivellä, johon tuli käymälä ja halkovajoja. Vuonna 1939 tontin eteläosan rakennukset olivat edelleen runsaat kaksikymmentä vuotta aiemmin saamassaan asussa, mutta kadun varren asuinrakennukseen haluttiin tehdä yksi sisäänkäynti lisää.
Vuonna 1958 korvattiin koko vanha kaksisiipinen ulkorakennus pihan perälle, tontin etelärajalle rakennetulla kivisellä, pulpettikattoisella ulkorakennuksella, johon tuli sauna, polttopuuvarastoja ja käymälä. Vanhan piharakennuksen asuinrakennusosa jäi vielä pystyyn.
Vuonna 1975 oli tontin toinen asuinrakennus jo poissa. Silloin tehtiin muutoksia kadunvarsirakennuksen toisen pään asunnossa. Pihan puolen kuistiosaa laajennettiin lämpimäksi eteiseksi ja tuulikaapiksi. Ilmeisesti jo aikaisemmin oli molempiin asuintoihin tehty pienet WC:t kuistiosaan ja sisäänkäynnit oli siirretty muualle. Nyt haluttiin toisen asunnon sisäänkäynti jälleen keskelle rakennusta. Samalla muutettiin huonejärjestystä väliseinien paikkoja muuttamalla.
Nykytilanne
Asuinrakennus
Pitkänurkkainen asuinrakennus, peiterimavuoraus, satulakatto, muutospiirustus vuodelta 1900
Ulkorakennus
Ulkorakennus sementtitiilestä vuodelta 1958
Portti
Naapuritontin kanssa yhteinen portti, jossa yhteisen ajoportin lisäksi oli molemmille tonteille oma käyntiportti, sovellettu vanhaa porttityyppiä, 1990-luku (Jukka Koivula)