UNESCOn maailmanperintökohteet

Historiaa

Talo kuului vuonna 1800 porvarinleski Maija Lockbergille. Hänellä oli myös peltoa, niittyä, ruoka-aitta, riihi, lato, ranta-aitta ja lastauslaituri sekä laivanosuuksia ja tavaravarasto.

Muutospiirustukset

Vanhin muutospiirustus on vuodelta 1886, jonka mukaan tontilla on Kauppakadun varressa asuinrakennus, toinen asuinrakennus Pappilankadun varressa ja ulkorakennus Vanhankirkonkatua vasten. Siihen ulkorakennukseen liittyi vielä tontin länsirajaa vastassa oleva siipi. Kauppakatua vasten oleva asuinrakennus on paritupa, jonka toisessa päässä on lisäkamari. Nyt haluttiin pihan puolelle rakentaa uusi keittiö, siihen liittyvä kuisti sekä vielä erillinen pitkä veranta. Pappilankadun puoleisessa siivessä on kapeampirunkoinen osa, jossa on kaksi huonetta. Toisesta huoneesta haluttiin nyt erottaa eteinen. Jatkona oli leveämpirunkoinen osa, jossa oli erillisellä sisäänkäynnillä varustettu huone, ehkäpä makasiini. Huoneen katusivulla oli kaksi ikkunaa ja pihasivulla pariovet. Lisäksi rakennuksessa oli leivintupa, jonka vieressä oli sauna ja pieni kamari. Leivintuvan edessä on kuisti. Nyt rakennusta haluttiin jatkaa salin, neljä kamaria, keittiön ja eteisen käsittävällä osalla, joka on keskeissalipohjainen, eli keskellä on sali, jonka molemmin puolin kamarit sekä pihan että kadun puolella. Uudisosaan tuli myös kuisti. Ulkorakennustakin oltiin uusimassa. Tiloja ovat talli ja navetta, joiden välissä oli käymälä sekä lisäksi lato, puuhuone, rekihuone ja makasiini.

Asuinrakennusten julkisivut on esitetty vaakalaudoitetuiksi. Kuusiruutuisten ikkunoiden kehyslaudoitus on nikkarityyliin vivahtava ja päättyy lilja-aiheeseen. Myös pilasterit ovat koristeltuja. Päädyssä on ullakon kohdalla pystylaudoitus, jonka alapäässä on nirkko.

Vuonna 1900 oltiin Kauppakadun varren asuinrakennukseen suunnittelemassa pihan puolelle yhtä lisähuonetta. Se liittyy katusivulle avattuun liikehuoneistoon, johon tulisi näyteikkuna. Pihan puolelle tulisi aikaisemman suunnitelman mukana olleen verannan paikalle pieni erkkeri. Piirustuksessa oli ikkunat merkitty ristijakoisiksi ja kehyslaudoitukseltaan uusrenessanssityylisiksi. Näyteikkuna oli jaettu vaakajaolla kahteen osaan. Rakennuksessa oli vaakalaudoitus, kuten edellisessä suunnitelmassakin. Vuodelta 1906 on tulisijojen muutokseen liittyvä suunnitelma, jonka mukaan näyttää sitä, että kamari oli tehty, mutta liikkeen ovi ja näyteikkuna ovat jääneet avaamatta. Samalta vuodelta oli myös suunnitelma, jossa pihan puolelle tehtiin vielä yksi uusi kamari entisen kuistin tilalle. Nyt tarvittiin keittiön sisäänkäynnin eteen uusi kuisti ja toinen sisäänkäynti eteiseen. Sisäänkäyntien tieltä sai väistyä erkkeri.

Jo ennen viimeisiä päärakennuksen muutoksia oli Pappilankadun varren rakennusriviä muutettu perusteellisesti. Suunnitelma on vuodelta 1905 ja Arvi Leikarin laatima. Rakennus oli kasvanut leveyttä pihan puolella, ja siihen oli tullut suuria huonetiloja. Kauppakadun kulmaan oli tullut liikehuoneisto, johon liittyivät myös näyteikkunat. Pitkän sivun keskellä oli frontoniaiheita ja T-jakoisten ikkunoiden kehyslaudoituksessa oli paljon lehtisahattuja koristeita. Ikkunoiden alapuolella oli vinoruutuaihe.

Vuonna 1924 saa Kauppakadun varren puinen asuinrakennus väistyä uuden kivirakennuksen tieltä. Suunnitelmat laati arkkitehti Niilo Niemi. Länsi-Suomen rakennus tuli kiinni Pappilankadun varren puurakennukseen ja tilat yhdistettiin ovella. Uusi rakennus on kaksikerroksinen, mutta myös kellarikerros on kokonaan käytössä. Katutasossa oli myymälä- ja konttoritiloja, toisessa kerroksessa asuntoja ja kellarissa pannuhuone sekä varastoja. Isoon asuntoon kuului myös kylpyhuone. Julkisivuiltaan rakennus edusti hillittyä kaksikymmenluvun klassismia. Katutason ikkunat olivat suuria, mutta asuinkerroksen ikkunat oli jaettu pieniin ruutuihin. Keskimmäisten ikkunoiden yläpuolella oli kaariaihe. Ullakon ikkunat olivat pyöreät. Varsin pian, jo vuonna 1928 otettiin myös ullakon tiloja asuinkäyttöön. 1930-luvulla laajenivat kirjapainotoiminnot keskikerrokseen ja valtasivat osan asuintiloista. Vuonna 1947 tulivat kaikki ullakkotilat käyttöön ja pihan puolen katonlapetta korotettiin, niin että rakennuksesta tuli kolmikerroksinen.

1965 muutettiin lehden ja kirjapainon tilat myymäläkäyttöön. Kivirakennuksen katutasoon tuli Rauman Raudan taloustavaraosasto. Puurakennuksen kulmaan jäi pieni Länsi-Suomen konttori, muista tiloista tuli varastoa.

Vuonna 1983 haluttiin tiloja jälleen muuttaa. Suunnittelijana oli turkulainen arkkitehtitoimisto B. Casagrande. Puurakennuksen tilat muutettiin pieniksi myymälöiksi ja rakennuksen keskelle tuli käytävä. Kivirakennuksen katutasoon tuli kahvila, liikehuoneisto ja kioski. Puurakennuksen ullakolle tuli henkilöstön tiloja. Kivirakennuksen ullakolle jäi yksi asunto ja loppuosasta tehtiin toimistotilaa. Myöhemmin puurakennuksen tilat on muutettu ravintolaksi.

Nykytilanne

Liikerakennus tontin kulmassa
Alun perin lyhytnurkkainen asuinrakennus, nykyisin liike- ja varastorakennus, uusrenessanssivuoraus vuodelta 1905 (Arvi Forsman), frontoni, näyteikkunoita, satulakatto

Kivirakennus
kaksikerroksinen, rapattu kivitalo vuodelta 1924 (Niilo Niemi).