Aaren

Historiaa

Vuonna 1756 mainittiin talon nimeksi Aaroni ja omistajaksi Aaronin leski. Vuonna 1800 talon nimeksi oli merkitty Aaroni eli Simosutari. Omistajana oli porvari Fredrik Granlund. Hänellä oli yli 2 kapanalaa peltoa, lisäksi niittyä, ruoka-aitta, työkalusuoja, tappihuone ja lastauslaituri. Laivanosuuksiakin miehellä oli.

Palovakuutukset

Palovakuutus otettiin vuonna 1869. Talon omisti laivanrakennusmestari J. H. Justén. Päärakennus Kuninkaankadun varressa ilmoitettiin hiljakkoin rakennetuksi. Rakennus oli laudoitettu ja maalattu punaisella vesimaalilla. Huoneita oli kaksi salia, yksi kamari ja keittiö sekä eteinen. Sisäänkäyntiporras oli katettu. Kaakeliuuneja oli kolme ja lisäksi keittiön hella. Pohjoissiivessä oli vielä makasiini, jossa oli välipohja.

Pihalla oleva rakennus oli laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Siinä oli leivintupa, jossa oli uuni ja liesi. Lisäksi siinä oli kamari, jossa oli kaakeliuuni sekä talli ja puuliiteri. Pappilankadun puoleinen ulkorakennus käsitti navetan ja ladon sekä liiterin. Rakennus oli laudoitettu ja maalattu punaisella vesimaalilla.

Muutospiirustukset

Tontin rakennuksia koskeva muutospiirustus on vuodelta 1886. Tontilla sijaitsi asuinrakennus Kuninkaankadun varressa, sekä sen kanssa vinkkeliksi rakennettu leivintuvan ja kamarin sekä varastoja käsittänyt rakennus tontin itärajalla. Navettarakennus oli Pappilankadun varrella. Muutoksen yhteydessä tehtiin entisistä makasiineista asuinhuoneita. Asuinrakennus oli käsittänyt paritupapohjaisen huoneiston, jossa oli kaksi salia, päätykamari, keittiö ja eteinen. Sisäänkäynnin edessä oli kuisti. Makasiinina ollut huone Kuninkaankadun varrella muutettiin kamariksi, samoin sen vieressä pihan puolella ollut toinen makasiini. Leivintuvan eteinen ja sen perällä ollut kamari jaettiin kahtia, niin että saatiin kaksi erillistä eteistä ja komeroa. Sisäänkäyntien eteen tehtiin pieni lautakuisti. Pakariin tuli yhden ikkunan tilalle kaksi. Lisäksi pakarista avattiin ovi rakennuksen päässä olevaan makasiiniin. Pihasiiven tilat olivat kaikki yhteydessä toisiinsa, vaikka sisäänkäyntejä oli kaksi. Koko rakennus katettiin asvalttihuovalla. Katusivu sai uuden vuorilaudoituksen, joka oli piirretty pihan puolelle esitettyä kapeammaksi. Kadun puolen ikkunoista tuli kaksijakoiset ja vuorilaudoituksesta lilja-aiheeseen päättyvä. Pihan puolen pakarisiiven vuorilaudoitus oli kuvattu leveäksi, ikkunat kuusiruutuisiksi ja niiden vuorilaudoitus klassistiseksi.

Piharakennuksen kylkeen, tontin aitaa vasten tehtiin kevytrakenteinen puusuoja, koska puuhuoneet olivat menneet muuhun käyttöön. Navettarakennuksen yhteydessä oli lato ja yksi vaja, ja kun lato oli navettaa kapeampi, haluttiin ladon eteen, olemassa olevan katon alle rakentaa pieni lautaosa varastoksi. Pieni erillinen käymälä oli navettarakennuksen kyljessä. Portin pielessä, lähellä Pappilankatua oli kaivo.

Vuonna 1890 oltiin rakennukseen avaamassa kaksi myymälää. Niiksi käytettiin rakennuksen päissä olevat salit. Molempiin tuli entisen ikkunan paikalle tehtävä pariovi kadulta. Ovien eteen tuli jalkakäytävän suuntaiset rautakaitein varustetut portaat. John Fred. Lindegrenin laatimassa piirustuksessa ei näy edellisessä muutosvaiheessa aiottua vuorilaudoitusta tai ikkunoita, vaan vuorilaudoitus oli nyt pysty ja päättyi nirkkoreunaan. Ikkunat olivat kaksiosaiset, kooltaan sellaiset, että karmeissa oli aiemmin ollut pienehköt kuusiruutuiset ikkunat. Ikkunoiden ja ovien vuorilaudoitukset olivat klassistisia, ovet uusrenessanssiaiheiset, yläosaltaan lasiset peiliovet.

Vuodelta 1898 on Arvi Forsmanin laatima muutospiirustus, jossa rakennuksella oli uusrenessanssilaudoitus, pysty peiterimalaudoitus ja T-jakoisten ikkunoiden kehystys oli kadun puolella koristeellinen ja päättyy lehtisahattuun lilja-aiheeseen. Pihan puolella ikkunoiden kehyslaudoitus oli klassistinen. Portissa toistuivat samat aiheet kuin katujulkisivun ikkunankehyslaudoituksessa. Laudoitus oli samantapainen kuin lähellä olevassa Luvilassa. Lisäksi tehdään kuisti- ja tulisijamuutoksia.

Vuonna 1914 tehtiin katujulkisivuun kaksi näyteikkunaa ja samalla liikkeiden ovet muutettiin korkeiden kapeiden ikkunoiden kanssa samantyylisiksi. Pappilankadun puoleista ulkorakennusta uusittiin vuonna 1920. Se korotettiin ja katujulkisivulle tuli pieniruutuisia ikkunoita. Vuonna 1928 tehtiin muutoksia kuisteissa ja leivinuuni tehtiin uuteen paikkaan. Vuonna 1933 tehtiin toiseen liikehuoneistoon lisää näyteikkunoita. Oven molemmin puolin tuli ikkuna. Toisessa liikehuoneistossa muutos oli tehty jo aikaisemmin.

Vuonna 1960 tehtiin Kuninkaankadun julkisivulle suuret näyteikkunat rakennuksen itäpäädyssä olevaan myymälään. Länsipäädyn liikkeeseen jäi vielä korkeat, kapeat näyteikkunat. Julkisivulla säilyi vielä pari asuinhuoneen ikkunaakin. Vuonna 1962 muutettiin loputkin ikkunat suuriksi. Rakennuksen omisti silloin kauppiaanleski Aljä Fähredtin. Koko katusivu oli liikekäytössä, ja väliseiniä poistamalla kaksi liikehuoneistoa sai enemmän tilaa. Hattukauppaan tuli tilaa 72 m², kun siihen vanhan salin ja makasiinista aikanaan tehdyn kamarin lisäksi liitettiin yksi pihasiiven huone. Paperikaupasta saatiin 61 m² kokoinen, kun siihen liitettiin työhuoneena ollut kamari, joka alun perin oli keittiö, sekä päätykamari. Vanhasta parituvan eteisestä saatiin tilaa molempien liikehuoneistojen WC:lle. Pihasiivessä oli tallella vanha leivintupa, joka toimi keittiönä. Sen viereistä tilaa oli laajennettu vanhalle kuistille, ja saatu paikalle huone. Pakarituvan takana ollut makasiini oli muuttunut kamariksi. Nämä muutokset oli tehty jo ennen liikehuoneistojen muutoksia, mutta nyt suljettiin liikehuoneiston ja asunnon välinen yhteys. Asunnossa säilyi puulämmitys, mutta liikehuoneiden tulisijat purettiin ja molempiin liikkeisiin tuli Coleman-öljykamiina, jollainen paria vuotta aikaisemmin uusittuun liikkeeseen oli asennettu jo silloin. Nyt muuttui kamiinan paikka. Vuonna 1989 yhdistettiin rakennuksen kaksi liikehuoneistoa ja kuistiosan laajennukseen tehtiin uudet WC-tilat.

Nykytilanne

Kuninkaankadun varren rakennus: Pitkänurkkainen asuinrakennus, liiketalona, katujulkisivussa pystylaudoitus, pihajulkisivussa peiterimalaudoitus, satulakatto, näyteikkunoita. Laudoituksen ilmeessä on säilynyt samaa henkeä, kuin John F. Lindegrenin 1891 tekemässä julkisivumuutos- suunnitelmassa. Pihan jäsentely on säilynyt samankaltaisena kuin 1886 tehdyssä muutospiirustuksessa. Pitkänurkkainen ulkorakennus, pystylaudoitus