MP30 – Venäjän keisari Aleksanteri I:n vierailu Vanhassa Raumassa

Unescon maailmanperintökohde Vanha Rauma viettää 30-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2021. Vanha Rauma hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin säilyneestä vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista.

Vanha Rauma 30 vuotta maailmanperintökohteena -juttusarjan kahdeksannessa osassa kerrotaan Venäjän keisari Aleksanteri I:n vierailusta Raumalla vuonna 1819.

Venäjän keisari Aleksanteri I:n vierailu Vanhassa Raumassa

Suomen ylimmät johtajat ovat vierailleet vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana varsin harvoin Raumalla. Vaikka Rauma on jo vuosisatoja ollut kiinnostava kauppapaikka, valtiojohdolla on ollut niukka kiinnostus kaupunkiamme kohtaan. Entisinä aikoina tämä on saattanut olla peräisin siitä, ettei kaupunkimme sijaitse minkään merkittävän sisämaahan johtavan vesireitin varrella, joka voisi aiheuttaa uhkatilanteen maanpuolustuksen kannalta.

Venäjän ja Suomen 108 vuotta kestäneen yhteisen historian (1809-1917) aikana vain yhden kerran tiedetään varmuudella Venäjän keisarin vierailleen Raumalla. Venäjän keisari Aleksanteri I (s. 23.12.1777, k. 1.12.1825) vieraili yhden päivän ajan Raumalla. Hän teki matkansa Suomeen suomalaisten neuvonantajien pyynnöstä. Aleksanteri I oli tuohon aikaan paitsi Venäjän keisari, myös Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas. Hän oli Romanovin sukuun kuuluva suuri sotapäällikkö ja valistuksen ajan kasvatti, joka ymmärsi järjen ja tiedon merkityksen, mutta oli myös taipuvainen romantismiin ja mystiikkaan. Aleksanteri I kuolemaan liittyy myös tarinoita, joiden mukaan keisarin kuolemasta vuonna 1825 ei ole täyttä varmuutta.

Venäjä oli vallannut Suomen noin 10 vuotta aiemmin Ruotsilta Suomen sodaksi kutsutussa taistelussa. Matkaillessaan Suomessa keisarin voi kuvitella olleen tutustumassa valtakuntansa uuteen osaan. Vaikka matka oli enemmän tai vähemmän tutustumisretki, oli kyse kuitenkin valtiollisesta ja poliittisesta matkasta. Retken tavoitteena oli vähentää suomalaisten epäluuloja uutta hallitsijaansa kohtaan. Erityisesti Suomen länsirannikolla oli tuohon aikaan havaittavissa edelleen maan yhtenäisyydelle vahingollista ruotsalaisuuden vaikutusta.

Aleksanteri I saapui Raumalle 7. päivä syyskuuta 1819. Raumalle hän tuli Porista ja matka Raumalta jatkui edelleen Uuteenkaupunkiin. Keisarin matka Porista Raumalle taittui kymmenessä retkikuntaan kuuluvassa hevosvetoisessa katetussa matkavaunussa, joissa kulki mukana täydelliset ruokailukalustot, teetä, kahvia, vaatevarastot ja jokapäiväiseen elämään kuuluvat välineet. Kalustoluetteloiden mukaan retkikunnalla näytti olleen käytössään noin 30 hevosta.

Matkaseurueeseen kuuluivat koko matkan ajan ruhtinas Volkonski, henkilääkäri Wylie ja tulkkina toiminut esikuntavänrikki Martinau. Osan matkaa seurueeseen kuuluivat kreivi Rehbinder ja kapteeni Gripenberg. Näiden lisäksi mukana oli hovimestari, kamaripalvelija, kuski, henkivartija sekä keittiö- ja ajomiehistöä. Tulkki oli opettanut keisarille lyhyitä suomenkielisiä tervehdyksiä ja lauseita, jotka hän opetteli ulkoa. Näillä lauseenparsilla hän tervehti myös raumalaisia kaupunkiin saavuttuaan.

Aleksanteri I:n matka ei suuntautunut pelkästään länsirannikolle, vaan Rauman vierailu oli osa laajempaa matkaa. Vierailu oli alkanut Kauko-Karjalan Arkangelista elokuussa ja kulkenut muun muassa Kuopion ja Kajaanin kautta aina Ouluun ja Tornioon saakka, josta seurue suuntasi kulkunsa pitkin rannikkoa ja sen rannikkokaupunkeja aina Uudellemaalle asti.

Raumalla valmistauduttiin Aleksanteri I:n vierailuun kohentamalla kaupungin ulkonäköä. Yhtenä toimenpiteenä maalattiin kaupungin hallintorakennuksena toimineen raatihuoneen ulkoseinät. Vuonna 1776 valmistunut raatihuone sai ulkovärityksekseen punaisen maalin, joka kuitenkin pian keisarin vierailun jälkeen palautettiin takaisin alkuperäiseksi. Vain vaikeammin maalattavissa oleva raatihuoneen torni jäi vuosikymmenten ajaksi väritykseltään punaiseksi, mikä on havaittavissa vielä 1900-luvun alussa Raumalta otetuissa maisemavalokuvissa.

Rauman kaupungin museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari

Tekstin lähteet:
Heikki Rantatupa: Eläköön, keisari tulee!
Åbo Allmänna Tidning nro 144 (1819)
Rauman museon arkisto