MP30 – Vanha Rauma näkyy taiteessa

Unescon maailmanperintökohde Vanha Rauma viettää 30-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2021. Vanha Rauma hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin säilyneestä vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista.

Vanha Rauma 30 vuotta maailmanperintökohteena -juttusarjan yhdennessätoista osassa kerrotaan, miten Vanhaa Raumaa on kuvattu taiteessa vuosien saatossa.

Vanha Rauma näkyy taiteessa

Rauman taidemuseo on perustettu 1960-luvun lopulla. Taidemuseon ensimmäinen näyttely avautui Vanhassa Raumassa sijaitsevassa Pinnalan kiinteistössä Lucian päivänä 13.12.1970. Museoiden toiminnassa, kuten myös Rauman taidemuseon toiminnassa, keskeistä on kokoelman kartuttaminen.

Kansainvälisen museoneuvosto International Council of Museums ICOM:n mukaan museoiden perustehtäviin kuuluvat aineiston hankkiminen, tutkiminen ja säilyttäminen. Museon tulee jatkuvasti kartuttaa kokoelmiaan. Rauman taidemuseon yksi keskeinen tehtävä on ollut niin sanotun Rauma-kuvaston kartuttaminen.

Taidemuseon hallinnoimia teoskokoelmia on täydennetty jo viiden vuosikymmenen ajan hankkimalla noin 400–600 teosta jokaisella vuosikymmenellä. Teoshankinnoista yli puolet on tehty satakuntalaisilta taiteilijoilta. On selvää, että teosten aiheissa on paljon Satakuntaa ja erityisesti Raumaa kuvaavia aiheita. Rauman kaupungin hallinnoimiin tai omistamiin kuvataidekokoelmiin sisältyy jo yli 3000 teosta. Näistä teoksista lähes 600:lle on kirjattu kuva-aiheen olevan Raumalta.

Usein teosten toistuvina kuva-aiheina ovat olleet raatihuone, tori, Raumanjoki ja Pyhän Ristin kirkko. Esimerkkinä Pyhän Ristin kirkosta voidaan mainita yksi varhaisimmista kaupungin kokoelmiin kuuluvista teoksista – kuvataiteilija Victor Westerholmin (s. 1860 Turku, k. 1919 Turku) nuorena maalaama teos vuodelta 1878. Vanhan Rauman kaupunkimiljöö on esiintynyt kuva-aiheena teoksissa vuosikymmenten ajan ja esiintyy edelleen usein uusissakin teoksissa.

Myös monet Vanhan Rauman portit sekä Raumalta maailmalle liikennöivät purjelaivat ovat hyvin edustettuina teosten aiheissa. Yllättävää on, että satama on aika harvinainen kuva-aiheena, sillä useimmiten purjelaivat on kuvattu merta kyntävinä aluksina.

Yksityiskohdista Isokirkkokadulla oleva kirkkosilta ja sen läheisyydessä oleva kirkon kaareva portti ovat olleet monille kuvataiteilijoille mieluisia teosten aiheita. Kirkon kaarevan portin on valinnut aiheekseen myös muun muassa Akseli Gallen-Kallela (s. 1865 Pori, k. 1931 Tukholma) vuonna 1905. Saman aiheen ovat ikuistaneet aikojen saatossa niin Jalmari Karhula (s. 1878 Eura, k. 1942 Rauma) kuin raatihuoneella parhaillaan esillä oleva taiteilija Kosti Koskinen (s. 1905 Rauma, k. 1983 Rauma) ja monet muut taiteilijat.

On varsin todennäköistä, että jokainen Vanhassa Raumassa 1900-luvun alkupuolella sijainnut rakennus on päätynyt kuvataiteen aiheeksi joko katunäkymän tai sisäpihan kuva-aiheen kautta. Usein kuvattu kohde on ollut myös Naulamäki ja sen eri yksityiskohdat. Naulamäessä viehättävänä yksityiskohtana on maanpinnan vaihtelu muuten varsin tasaisessa kaupungissa. Yleisin kuva-aihe kokoelmia selatessa tuntuu kuitenkin olevan Rauman Pyhän Ristin kirkko, joko kokonaan kuvattuna tai kirkon pieni yksityiskohta tai maisemakuvassa pilkistävä kirkontorni.

Rauman kaupungin museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari