MP30 – Isoviha muutti Rauman kaupunkikuvaa ja porvaristoa

Unescon maailmanperintökohde Vanha Rauma viettää 30-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2021. Vanha Rauma hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin säilyneestä vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista.

Vanha Rauma 30 vuotta maailmanperintökohteena -juttusarjan viidennessä osassa kerrotaan isovihan vaikutuksista Raumalla.

Isoviha muutti Rauman kaupunkikuvaa ja porvaristoa

Isoviha oli vuosina 1700–1721 käydyn suuren Pohjan sodan aikainen Venäjän miehitys Suomessa 1713–1721. Venäläiset saapuivat Raumalle ilmeisesti syyskuussa 1713. Suuri osa Rauman porvareista lähti miehitystä pakoon Ruotsiin. Isoviha päättyi Uudessakaupungissa solmittuun rauhaan vuonna 1721.

Pakolaisuuden aikana moni Rauman porvari kuoli. Miehityksen aikana Rauma kärsi venäläisten ryöstöistä ja majoituksista, mutta naapurikaupunkeihin verrattuna se säästyi vähällä, sillä vain osa paenneiden asukkaiden taloista poltettiin. Raumalla jäi autioiksi 43 taloa, 82 rappeutui ja vain 30 säilyi jossain määrin. Jo suurten nälkävuosien 1695–1697 aikana Rauman asukasluku kärsi kolauksen. Pelkästään vuonna 1697 Raumalla kerrotaan kuolleen nälkään 221 henkeä. Lisäksi rutto kuritti.

Isoviha muutti kaupunkikuvaa, sillä iso osa taloista vaati suuria korjauksia ja osa oli rakennettava kokonaan. Lisäksi isovihalla oli suuri vaikutus kaupungin porvaristoon.

Rauma sai yli 30 uutta porvaria isovihan aikana tai heti sen jälkeen. Heistä suurin osa oli kotoisin Rauman kaupungista tai Rauman pitäjästä, mutta tulijoita oli myös Viipurista, Eurajoelta, Hämeenkyröstä, Laitilasta, Mynämäeltä, Nevanlinnasta ja Pirkkalasta.

Yksi uusista porvareista oli Nevanlinnassa aiemmin asunut Petter Simberg, joka oli isovihan ajan ollut miehitystä paossa Ruotsissa. Venäjä oli vallannut Nevan ja Ohtajoen yhtymäkohdassa, nykyisen Pietarin kohdilla, sijainneen Nevanlinnan suuren Pohjan sodan alkuaikoina ja hävittänyt kaupungin vuonna 1703. Raumalla Simberg asettui isännöimään tänä päivänä Rauman museon toimistona tunnettua Jäkärin taloa.

Raumalle Simberg saapui ensimmäisen kerran vuonna 1719 ja sai tuolloin pormestari Hans Bijnmanilta lupauksen porvarisoikeuksista. Hän muutti Raumalle pysyvästi seuraavana vuonna. Simberg vannoi porvarinvalansa vuonna 1722. Porvarinvalan hänelle takasivat tullinhoitaja ja raatimies Johan Spornberg ja porvari Mickel Rääppi.

Rauman museon vs. museointendentti Minna-Liisa Salonsaari

Tekstin lähteet:
Rauman kaupungin historia. II, Rauma 1600-1721. Rauma 1932
Veli Pekka Toropainen: Rauman uudet porvarit 1722