Tammelan historia ja korjaaminen
Tammelan talossa esitellään UNESCO:n maailmanperintöä ja Vanhan Rauman korjaustoimintaa. Tammelassa järjestetään maailmanperintöön ja rakennusperintöön liittyviä tilaisuuksia sekä erilaisia kulttuuritapahtumia. Tammelassa toimii verstas, vanhojen rakennusosien varaosapankki ja kesäisin keitetään myös punamultamaalia.
Tammelan päärakennus on aikoinaan rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi. Tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta varhaisin dokumentti rakennuksesta on palovakuutusasiakirja vuodelta 1857. Siinä mainitaan, että rakennus on rakennettu aiempina aikoina.
On siis syytä olettaa, että Tammela on rakennettu viimeistään 1800-luvun alkupuolella. Tammelan varhaisin rakennuslupapiirustus on vuodelta 1903. Tämän muutospiirustuksen mukaisesti rakennusta on laajennettu pihan puolelle. Samalla siihen on lisätty siipiosa siirtämällä erillinen hirsikehikko päärakennuksen yhteyteen. Vuoteen 1903 saakka asuinrakennus oli koko katurajan pituinen. Muutospiirustuksessa sitä lyhennettiin yhden hirsikehikon verran ja näin syntyi nykyinen porttiyhteys, josta Tammelan pihalle saavutaan. Näiden muutosten jälkeen Tammelan huoneistoalaksi tuli 237 m², joka on myös rakennuksen nykyinen koko.
Vuonna 1952 kiinteistön osti yksityisomistuksesta Länsi-Suomi Oy, joka muutti rakennuksen vuokrataloksi varsin pienin muutoksin. Rauman kaupunki osti Tammelan kiinteistön vuonna 1975 ja muutti rakennuksen musiikkiopistoksi vuosina 1976 ja 1977. Tuon ajan mukaisesti rakennus mm. lastulevytettiin ja siihen asennettiin koneellinen poistoilmajärjestelmä. Kaikki seinät, jopa väliseinät, oiottiin koolauksella.
Tammela on kunnostettu neuvontapisteeksi ja näyttelytiloiksi 1990-luvun lopulla siten, että hirsirakennuksen luonne on palautettu sisätiloihin ja huonejakoon. Pohjapiirustuksessa on palattu lähemmäksi vuoden 1903 muutospiirustusta. Käytetyt rakennusmateriaalit ja työtavat on valittu siten, että ne ovat kaikkien korjausrakentajien saavutettavissa. Rakenteisiin jätetyt työaukot ohjaavat korjausrakentajia käyttämään hirsirakennuksiin sopivia materiaaleja ja työtapoja. Samalla esitellään Tammelan historiallisia vaiheita.
Tammelan varsinaisen kunnostustyön on tehnyt puuseppä, joka on perehtynyt vaativiin hirsirakennusten perusparannuksiin. Tammelan kunnostaminen on ollut myös esimerkkikohteena täydennyskoulutus- ja työllistämiskursseilla. Peruskorjaukseen ovat osallistuneet Rauman seudun alueellinen nuorten työpaja, Vanhan Rauman Korjauspaja ja Innova (nyk. Winnova).