Tutkimushistoriaa
Sammallahdenmäellä on yli 100 vuotta kestänyt arkeologinen tutkimushistoria. Tutkijoiden kiinnostuksen lisäksi myös paikallinen väestö on kokenut Sammallahdenmäen kiehtovaksi ja mäellä oleviin erikoisiin röykkiöihin liittyy paikallista perimätietoa.
Ensimmäiset tutkimuskaivaukset
Sammallahdenmäen röykkiöt mainitaan kirjallisuudessa jo vuonna 1878. Ensimmäiset tutkimukset paikalla tehtiin vuonna 1891. Silloin kaivettiin neljä röykkiötä, mm. muodoltaan koko Skandinaviassa poikkeuksellinen Kirkonlaattiaksi nimetty nelikulmainen kiveys sekä vallimainen ”Huilun pitkä raunio”. Kumpikin on tulkittu hautaröykkiöksi rakenteidensa perusteella. Esinelöytyjä ei vuoden 1891 kaivauksissa tehty.
Vuoden 2002 tutkimukset
Sammallahdenmäen röykkiöiden tutkimuksia jatkettiin kesällä 2002, jolloin kaivettiin kahdeksan röykkiötä. Näistä kuudesta löytyi palanutta ihmisen luuta, joten röykkiöihin on tehty polttohautauksia. Erään röykkiön pohjatasosta löydettiin kaksi kivipaasista tehtyä arkkua, joista toisesta löytyi palaneiden luiden lisäksi pronssisen sarjarannerenkaan katkelma.
Hautaus varhaismetallikaudelta
Vuoden 2002 arkeologisissa tutkimuksissa tutkittiin Sammallahdenmäen alarinteellä, lähellä Saarnijärveä sijaitseva matala ja maan sekainen röykkiö. Kaivauksissa paljastui kaksi erillistä hautarakennetta, joita yhdisti päätykivi. Tämä röykkiö ajoittuu varhaiselle rautakaudelle, ajanlaskun alun tienoille. Tästä röykkiöstä löydettiin kaivausten ainoa esinelöytö, rannerenkaan katkelma.
Kuva: Museovirasto
Rannerenkaan katkelma varhaiselta rautakaudelta, ajanlaskun alun tienoilta
Kuva: Museovirasto
Tämä esine on löydetty vuoden 2002 arkeologissa tutkimuksissa Sammallahdenmäeltä ja se on ainoa esinelöytö koko alueelta.
Pronssikauden ilmasto
Pronssikaudella Suomen ilmasto oli nykyistä lämpimämpi. Tammi, jalava ja lehmus kasvoivat Satakunnassa. Maankohoaminen oli ripeää ja maisema muuttui nopeasti. Merenpinta oli Rauman seudulla pronssikauden alussa lähes 30 m nykyistä korkeammalla, mutta kauden päättyessä enää vajaat 20 m korkeammalla. Toimeentulon takasivat karjanhoidon ohessa kalastus, linnustus ja metsästys. Maatakin jo viljeltiin vähäisessä määrin, lähinnä kaskeamalla.