Pronssikausi Sammallahdenmäellä
Merivesi huuhtoo rantaviivaa. Sen yläpuolella kohoavat korkeat paljaat kalliot. Silmä erottaa kallion pinnasta röykkiöiksi kasattuja kiviä. Aurinko paistaa kuumasti. Kallion alarinteillä kiipeää ihmisiä käsissään metsän antimia. Kauempana hiekkatörmältä savu kiemurtelee ylös taivaalle tuoden mukanaan herkullisen tuoksun, lasten huudot ja sian röhkinän.
Aikamatka pronssikaudelle
Tervetuloa matkalle ajassa 3500–2000 vuoden taakse Lapin Sammallahdenmäelle ja Kivikylään. Tuolloin elettiin pronssikautta ja ajanjakson lopulla jo rautakauden alkua. Aikakautta 1500–0 eaa. on kutsuttu myös varhaismetallikaudeksi, koska tuolloin Suomesta on löytynyt vähän pronssista ja rautakauden alussa raudasta valmistettuja esineitä.
Nuoremmalla pronssikaudella Satakunta erottautuu muusta Suomesta lukuisten röykkiöhautojensa ja löytöjensä vuoksi. Täältä yhteyksiä oli runsaasti Skandinaaviaan ja muuallekin Eurooppaan. Lapin Vahalan tikari on yksi esimerkki suhteista Pohjois-Saksan tai Tanskan alueille.
Varhaismetallikaudella ihmisen toimeentulo perustui yhä enemmän karjanhoitoon ja maanviljelykseen. Kivikaudella vallinnut lämmin ja kuiva ilmasto alkoi vähitellen kylmetä ja muuttua kosteaksi. Tämä vaikutti myös kasvillisuuteen, mm. jalopuuvaltaiset lehtimetsät väistyivät kuusimetsän tieltä. Maanpinnan kohoamisen vuoksi uutta maata paljastui meren alta, ja pienet saaret kasvoivat mantereeseen kiinni. Ihmisen elinympäristö ja maisema muuttuivat hitaasti, jota tuskin Sammallahdenmäen ympäristössä asuneet ihmiset ovat huomanneet yhden sukupolven aikana. Meille heidän elämästään näkyvimpänä ovat jääneet kiviset röykkiöhaudat, jotka kätkevät usein polttohautauksen. Nämä hautaustavat olivat pronssikauden mukana tuomia muutoksia, jotka säilyivät pitkälle rautakaudelle asti.